Tänään, 30. kesäkuuta, Filippiineillä nähtiin historiallinen hetki, kun maan uusi presidentti, 64-vuotias Ferdinand ”Bongbong” Marcos nuorempi vannoi virkavalansa.
Historialliseksi tapauksen tekee se, että hänen isänsä Ferdinand Marcos vanhempi vannoi saman virkavalan 36 vuotta sitten. Ainutkertaista se ei kuitenkaan ole. Filippiinien presidentilliset piirit ovat aina olleet pienet. Gloria Macapagal-Arroyo vannoi presidentin virkavalan vuonna 2004, ja hänestä tuli ensimmäinen presidentti, joka seurasi isäänsä samoissa hommissa. Glorian isä oli presidentti Ferdinand Marcos vanhemman edeltäjä Diosdado Macapagal.
Ferdinand ”Bongbong” Marcos vannoi virkavalansa keskipäivällä kansallismuseon edessä Luneta-puiston kupeessa Manilassa. Valan otti vastaan korkeimman oikeuden puheenjohtaja Alexander Gesmundo. Tilaisuudessa oli läsnä Marcosin perheen jäseniä, mukaan lukien maan tuleva ensimmäinen nainen Liza Araneta, heidän lapsensa, sekä presidentin sisarukset senaattori Imee Marcos ja Irene Araneta. Presidentin äiti – Marcosin perheen matriarkka – entinen ensimmäinen nainen Imelda Marcos oli myös paikalla.
Perinteet velvoittavat
Perinteisesti virkaanastujaispäivä alkaa sillä, että tuleva presidentti vierailee Malacañangin palatsissa, joka toimii presidentin virallisena toimistona ja asuntona, tapaamassa virasta luopuvaa presidenttiä. Protokollan mukaisesti uusi presidentti on viimeinen vieras, joka vierailee palatsissa istuvan presidentin kaudella. Kun tuleva presidentti on kirjoittanut nimensä palatsin vieraskirjaan, se suljetaan ja arkistoidaan. Uudelle presidentille avataan uusi vieraskirja.
Tämän jälkeen tuleva ja menevä presidentti ajetaan samassa autossa virkaanastujaispaikalle, missä väistyvä presidentti tekee henkivartiokaartin viimeisen katsauksen. Vasta sen jälkeen uusi presidentti vannoo virkavalansa.
Presidentit ovat yleensä vannoneet virkavalansa Luneta-puiston Quirino Grand Standin lavalla. Siellä valan ovat vannoneet lavalle nimen antanut Elpidio Quirino, Ramon Magsaysay, Carlos Garcia, Diosdado Macapagal, Fidel Ramos ja Noynoy Aquino.
Muutamat presidentit ovat kuitenkin poikenneet perinteestä. Vuonna 1986 Cory Aquino vannoi virkavalansa Club Filipinossa. Gloria Arroyo piti virkaanastujaispuheensa Quirino Grand Standillä, mutta lensi sen jälkeen Cebuun vannomaan virkavalansa Cebun Provincial Capitolissa.
Joseph Estrada astui virkaan Malolosin kaupungissa sijaitsevassa Barasoainin kirkossa. Hän halusi tehdä sen samassa paikassa, jossa Emilio Aguinaldo vannoi ensimmäisen Filippiinien tasavallan presidentin valan.
Presidentti Duterte puolestaan päätti hoitaa tilaisuuden Malacañangin palatsin Rizal-hallissa, koska hän käytännön miehenä ei halunnut aiheuttaa Luneta-puiston alueelle liikenneruuhkia.
Presidentti Bongbong Marcos olisi halunnut vannoa valan isäänsä tapaan Quirino Grand Standillä, mutta koska se oli varattu kenttäsairaalaksi COVID-19-potilaille, hän valitsi Filippiinien kansallismuseon edustan.
Historiallisesti valinta ei ollut huono, sillä kansallismuseoon liittyy myös presidentillisiä perinteitä. Rakennuksessa on aikaisemmin kokoontunut kongressi ja siellä ovat virkavalan vannoneet presidentit Manuel Roxas, Jose P. Laurel ja Manuel Quezon.
Puheen pärinää puistossa
Virkaanastujaispuheessaan Marcos korosti jälleen kerran presidentinvaalikampanjansa keskeistä teemaa – yhtenäisyyttä.
”Ihmiset ovat puhuneet ja se on kuultu. Kun vaatimukseni yhtenäisyydestä alkoi levitä keskuudessanne, se kertoi kaipuustanne, heijasti tunteitanne ja ilmaisi toiveenne perheestä, valtiosta ja paremmasta tulevaisuudesta”.
Aluksi hän kiitti kansaa Filippiinien demokratian historian suurimmaksi vaalimandaatiksi kutsumastaan vaalituloksesta, ja vannoi saavansa valtion kukoistamaan kaikkia hyödyttävällä politiikallaan.
Hän ilmoitti asettavansa ensisijaisiksi tavoitteikseen inflaation hillitsemisen, talouskasvun vauhdittamisen ja elintarviketuotannon lisäämisen. Hän kertoi vastavalitun kabinettinsa laativan parhaillaan kattavia suunnitelmia talouden parantamiseksi ja infrastruktuurin kehittämiseksi. Lisäksi hän lupasi puolustaa Filippiinien oikeuksia kiistanalaisella Etelä-Kiinan merellä, jota Kiina on vaatinut itselleen.
Puheessaan Marcos myös listasi isänsä hallinnon saavutuksia, ainoastaan niitä positiivisia. Lopuksi hän kehotti filippiiniläisiä olemaan pelkäämättä, koska he eivät tule pettymään häneen.
Suomikin huomioi
Filippiinien presidentin vaihdos huomioitiin myös Suomen lehdistössä, mutta tavaksi tulleella negatiivisella värityksellä.
MTV-uutiset veti pohjat sisällyttämällä lyhyeen uutissähkeeseensä kolme kertaa sanan ”diktaattori”, millä luonnollisesti viitattiin Bongbong Marcosin edesmenneeseen isään. Uutisoinneissa muistutettiin myös mainita, kuinka Marcosin voiton pelätään syventävän Filippiinien korruptiota ja heikentävän demokratiaa.
Tuollaisessa ikävästi maata leimaavassa ”uutisoinnissa” jää mainitsematta, että yli puolet filippiiniläisistä äänioikeutetuista halusi Marcosin presidentiksi ja se oli suurin demokraattinen vaalivoitto maan historiassa. Mainitsematta jäi myös se, että kuka pelkää diktatuurin ja korruption paluuta? Tuskin 31 miljoona filippiiniläistä äänesti Marcosin presidentiksi palauttaakseen maahan diktatuurin ja hirmuhallinnon.
Kukaan ei vielä tiedä, mitä Bongbong Marcosin presidenttikausi tuo tullessaan. Virkavalansa vannottuaan hän joutuu tilanteeseen, missä tulevaisuus tarjoaa suuremmat haasteet kuin yhdelläkään hänen edeltäjistään. Tuollaisessa tilanteessa hänestä voi tulla maalle hyvä tai epäonnistuva presidentti. Marcosin taustassa ja poikkeuksellisen suuressa kansan tuessa on kuitenkin tilaisuus tehdä historiaa sen toistamisen sijaan.
