Kuinka suojata omaisuus parisuhteessa Filippiineillä? Tätä kysymystä moni suomalainenkin joutuu pohtimaan, kun rakkaus ottaa kädestä ja lähtee viemään maailmaan, jossa pelkkä maalaisjärki ei riitä. Toisaalta, pitääkö omaisuus suojata ihmiseltä, joka tuntuu oikealta kumppanilta elämänmittaiselle matkalle?
Kun Suomessa deittailu on muuttunut niin latautuneeksi, että jo pelkkä flirtin yritys saattaa pian vaatia lomakkeen, jossa ilmoitetaan omat etuoikeudet, pronominit ja allergiat, ei filippiiniläisen vaimonkaan kanssa elämiseen välttämättä riitä pelkkä avioliittotodistus.
Parisuhteessa jaetaan lain edessä paljon muutakin kuin rakkautta. Filippiineillä on monimutkainen ja osin ristiriitainen lainsäädäntö omaisuudenhallinnasta parisuhteessa. Lakien soveltamisessa on myös muutamia erityispiirteitä, jotka koskevat ulkomaalaisia puolisoita, jotka hankkivat omaisuutta Filippiineiltä yhdessä paikallisen puolisonsa kanssa.
Filippiinien perhelaki
Filippiineillä avioliittoa säätelee perhelaki, joka määrittelee myös puolisoiden omaisuussuhteet avioliiton aikana. Kaikki avioliitot, jotka on solmittu 3. elokuuta 1988 tai sen jälkeen, kuuluvat nykyisen perhelain piiriin.
Yksi nykyisen perhelain perusperiaatteista on, että molempien puolisoiden ennen avioliittoa hankkima kiinteä omaisuus pysyy heidän henkilökohtaisena omaisuutenaan myös avioliiton aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kyseisen omaisuuden omistus, hallinta ja määräysvalta säilyvät vain omaisuuden alkuperäisellä omistajalla.
Nykyisen lainsäädännön mukaan vain avioliiton aikana hankitut tulot ja omaisuus muodostavat yhteisomaisuuden, joka jaetaan erotilanteessa tasan puolisoiden kesken.
Yhteisomistus kattaa kaiken avioliiton aikana hankitun omaisuuden muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, kuten perinnöt ja lahjoitukset. Ne katsotaan aina henkilökohtaiseksi omaisuudeksi, ellei siirtoasiakirjoissa erikseen mainita, että ne on tarkoitettu molemmille puolisoille.
Yhteisomistus päättyy vasta toisen puolison kuolemaan, avioeroon, lailliseen asumiseroon, avioliiton mitätöimiseen tai kumoamiseen, jolloin joko puolisot itse tai tuomioistuin määrää omaisuuden jaosta.
Puolisot voivat halutessaan sopia, että heidän avioliittoonsa sovelletaan ennen vuotta 1988 voimassa ollutta perhelakia. Tämän lain mukaan kaikki puolisoiden omaisuus, myös ennen avioliittoa hankittu, muuttuu avioliiton solmimisen yhteydessä yhteisomaisuudeksi.
Miehellä on tahtonsa ja naisella keinonsa
Vaikka yleinen lainsäädäntö aviopuolisoiden omaisuudesta on selkeän suoraviivainen, siihen liittyy muutamia poikkeuksia ja erityisiä huomioon otettavia seikkoja:
Puolisot hallinnoivat yhdessä avioliiton aikana hankittua yhteistä omaisuutta, ja sen luovuttamiseen tai panttaamiseen tarvitaan molempien puolisoiden suostumus. Perhelain mukaan myös puolisoiden henkilökohtaiset velat katsotaan aviopuolisoiden yhteisesti vastattaviksi.
Mikäli toinen puoliso käyttää omia varojaan ja aikaansa toisen puolison henkilökohtaisen omaisuuden arvon nostamiseen, hän voi olla oikeutettu rahalliseen korvaukseen erotilanteessa (maksimissaan puolet omaisuuden arvonnoususta).
Jos toinen puolisoista kuolee, hänen henkilökohtainen omaisuutensa siirtyy hänen perillisilleen, kun taas avioliiton aikana hankittu yhteisomaisuus jaetaan lesken ja perillisten kesken.
Yhteisomaisuudeksi ei lasketa esineitä ja tavaroita, jotka ovat olleet toisen puolison henkilökohtaisessa ja yksinomaisessa käytössä. Poikkeuksena tähän ovat Hieman erikoisesti henkilökohtaiset korut, jotka perhelain mukaan luokitellaan aina yhteisomaisuudeksi.
Omaisuusasioissa on myös hyvä tiedostaa, että Filippiineillä viiden vuoden yhteisasuminen rinnastetaan avioliittoon, jos yhteiselon aikana hankitusta omaisuudesta joudutaan päättämään oikeusteitse.
Avioehdon ehdot
Suomalainen puoliso voi hakea ylimääräistä suojaa omalle omaisuudelleen Filippiineillä avioehtosopimuksella. Vaikka avioehto ei ole Filippiineillä yleistynyt samassa määrin kuin Suomessa, monet filippiiniläiset hyväksyvät sen osaksi nykyaikaista avioliittoa. Toisille se voi kuitenkin edustaa aidon rakkauden antiteesiä, joka kyseenalaistaa keskinäisen luottamuksen ja avioliiton kestävyyden jo ennen vihkimistä, mutta jääköön tämän arviointi aina pariskuntien väliseksi asiaksi.
Avioehtosopimuksessa määritellään, kuinka puolisoiden omaisuutta käsitellään avioliiton aikana ja sen päättyessä. Filippiineillä avioehtosopimus menee perhelain edelle puolisoiden omaisuuden määrittelyssä ja jakamisessa. Avioehdon pätevyyteen ei vaikuta se, onko avioliitto solmittu kirkollisesti vai siviilivihkimisellä.
Jotta avioehtosopimus olisi laillisesti pätevä, sen on täytettävä seuraavat vaatimukset:
- Avioehto on tehty kirjallisesti.
- Molemmat puolisot ovat vapaaehtoisesti sen hyväksyneet ja allekirjoittaneet.
- Avioehto ja sen allekirjoitukset tulee tehdä ennen vihkimistä.
- Kahden samanaikaisesti läsnä olevan ja esteettömän todistajan on vahvistettava avioehto allekirjoituksellaan.
- Avioehtosopimus on vahvistettava notaarilla.
- Jotta avioehto olisi lainvoimainen myös kolmansiin osapuoliin nähden, se on rekisteröitävä paikalliseen väestörekisteriin avioliiton rekisteröinnin yhteydessä sekä asianmukaiseen asiakirjarekisteriin.
- Mikäli avioliiton osapuolen oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu, myös hänen laillisen huoltajansa on allekirjoitettava avioehtosopimus.
Jos avioliittoa ei jostain syystä solmita ja rekisteröidä, avioehtosopimuskaan ei tule voimaan. Avioehtoa voidaan muuttaa vasta avioliiton purkamisen jälkeen, mikäli muutos ei vaaranna tai vähennä kummankaan puolison velkojien saatavia. Tarvittaessa avioehto voidaan kirjata myös omaisuusrekisteriin (Registry of Deeds) suojaamaan velkojien oikeuksia.
Avioehtosopimukseen tulee sisällyttää molempien puolisoiden kaikki omaisuus sen hetkisine arvoineen. Se voi sisältää myös määräyksiä ja ohjeita esimerkiksi palkkatuloista, osingoista, henkivakuutuksista, eläke- ja sairausvakuutusjärjestelyistä, koulutusrahastoista ja verojen maksamisesta.
Puolisot voivat pääsääntöisesti vapaasti määrätä aviosopimuksessa mitä tahansa omaisuuteensa liittyvää, kunhan mikään määräyksistä ei ole ristiriidassa lain, moraalin, hyvien tapojen tai yleisen järjestyksen kanssa. Mikäli jokin sopimuksen ehto on mitätön, se ei tee koko sopimusta mitättömäksi.
Harkinnan paikka
Avioehto on aina vapaaehtoinen järjestely, jolle voi olla mitä moninaisimpia motiiveja ja syitä. Seuraavissa tilanteissa avioehto voi tarjota erityistä suojaa:
Mikäli toisella puolisoista on paljon velkaa toiseen nähden. Joissakin tapauksissa myös puolisoiden ennen avioliittoa otetut velat katsotaan yhteisvastuulliseksi hoidettavaksi, vaikka avioliitto purkautuukin. Avioehdolla voidaan vapauttaa velaton puoliso tästä vastuusta.
Mikäli puolisoiden varallisuusero on huomattava. Etenkin hyvin varakkaat perheet haluavat usein sitoa omaisuuden perimisoikeuden verisukulaisuuteen ja ovat oppineet suojaamaan omaisuuksiaan ihmisiltä, jotka menevät naimisiin perheen varallisuuden motivoimana.
Mikäli aviopuolisoilla on omia yrityksiä. Joskus yritysten muut osakkaat saattavat jopa vaatia omistajiltaan tällaista avioehtoa, jotta riitaisat avioerot eivät vaikuttaisi yrityksen toimintaan.
Mikäli osapuolilla on lapsia aikaisemmista suhteista, avioehdolla voidaan varmistaa, että he perivät vähintään lakiosansa biologisten vanhempiensa omaisuudesta. Avioehto vähentää yleensä myös perintöriitoja.
Maassa maan tavalla
Avioliitossa omaisuudensuojaa koskevat asiat muuttuvat lakiteknisesti huomattavasti monimutkaisemmiksi, jos toinen puolisoista on ulkomaalainen. Esimerkiksi suomalaisen puolison omistuksia määrittävät Filippiinien perhelaki ja mahdollinen avioehto, mutta myös ulkomaalaisiin kohdistuvat omistusrajoitukset!!!
Usein suomalaisfilippiiniläisten pariskuntien tilannetta mutkistaa se, etteivät puolisot tiedä, missä he tulevat asumaan, missä mahdolliset lapset kasvavat tai missä toisella tai molemmilla on omaisuutta tai liiketoimintaa tulevaisuudessa. Kaikilla näillä tekijöillä voi olla merkittävä vaikutus heidän avioehtonsa laillisuuteen ja täytäntöönpanoon.
Filippiineillä sijaitsevaan yhteisomaisuuteen sovelletaan maan lakeja riippumatta siitä, missä puolisot asuvat tai missä avioliitto on solmittu. Sen sijaan Filippiinien lakeja ei sovelleta puolisoiden Filippiinien ulkopuolella sijaitsevaan omaisuuteen, vaikka avioehto olisi tehty Filippiineillä tai omaisuuden sijaintimaassa.
Käytännössä selkein ja käytännöllisin tapa on laatia erilliset avioehdot kummankin maan lakien mukaisesti sekä Suomessa että Filippiineillä sijaitsevalle yhteisomaisuudelle. Tällaisessa järjestelyssä avioehtoihin voidaan myös liittää viittauksia toiseen avioehtoon esimerkiksi perinnönjakoa koskevissa kohdissa.
Turvattoman tilan turvatila
Käytännössä useimpien suomalaisten Filippiineillä oleva omaisuus on filippiiniläisen puolison nimissä, mikä mutkistaa perhelain suoraa soveltamista siinä muodossa kuten se on alun perin tarkoitettu. Suomalainen puoliso ei voi vaatia avioliiton perusteella sellaista, mitä hän ei perustuslain mukaan voi omistaa.
Vaikka Filippiinit on lieventänyt ulkomaalaisten investointirajoituksia, esimerkiksi tarjoamalla ulkomaalaiselle mahdollisuuden omistaa 100 prosenttisesti osakehuoneistoja tietyistä taloyhtiöistä, sekään ei tarjoa täydellistä omaisuudensuojaa. Mikäli omaisuus on hankittu avioliiton aikana tai yli viisi vuotta kestäneen parisuhteen jälkeen. Filippiiniläinen puoliso voi vaatia siitä avio-osuuttaan perhelain perusteella.
Suomalainen puoliso voi ainakin osaksi suojata omaisuuttaan lisäämällä paikallisen puolison nimiin laitettavan omaisuuden kauppakirjaan hänen nimensä jälkeen lauseen Married to ”oma nimi”. Tämä lauseke turvaa sen, ettei puoliso voi laillisesti myydä omaisuutta avioliiton aikana ilman kauppakirjassa mainitun aviopuolison kirjallista hyväksyntää. Tämä lauseke on kuitenkin tehokas vain, jos avioliitto on virallisesti rekisteröity Filippiineillä.
Filippiineillä suomalaiset voivat myös suojata omaisuuttaan yhtiöiden ja liiketoimintajärjestelyjen avulla. Tämä edellyttää kuitenkin syvällistä paikallisen yrityskulttuurin tuntemusta. Tällaiset järjestelyt eivät ole yleensä tarkoituksenmukaisia yksittäisten, omaan käyttöön hankittujen kiinteistöjen ja tonttien kohdalla, ellei niiden arvo ylitä merkittävästi järjestelyjen kustannuksia.
Paras turva on hyvä avioliitto
Jokaisen pariskunnan kohdalla on paljon yksilöllisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat omaisuutta koskevien lakien soveltamiseen. Mikäli omaisuuden suojaaminen aiheuttaa huolta tai varjostaa avio-onnea, oman tilanteensa voi selvittää lakiasiantuntijan kanssa, joka on erikoistunut filippiiniläisten ja ulkomaalaisten avioliittoihin sekä omaisuuden suojaamiseen.
Filippiineillä omaisuuksista riitely tuomioistuimissa on kallista puuhaa, ja siellä oikeuden vaaka kallistuu usein filippiiniläisen puolison hyväksi tapauksissa, joissa tuomarilla on mahdollisuus käyttää harkintaa ja tulkintaa. Oikeus ja kohtuus saattaa löytyä helpommin aviopuolisoista itsestään, sillä lopulta heillä ei ole muuta yhteistä menetettävää kuin toisensa.
Filippiineilläkin paras suoja omaisuudelle on kestävä avioliitto. Jos sille tielle lähtee ja sen seurauksena hankkii omaisuutta Filippiineillä, puolisoiden on hyvä selvittää itselleen ja toisilleen, miksi niin tehdään ja mihin sillä pyritään, jottei omaisuudesta riitely jäisi myöhemmin ainoaksi yhteiseksi harrastukseksi.
Vaimo Filippiineiltä (osa 1) – Millainen on filippiiniläinen vaimo
Vaimo Filippiineiltä (osa 2) – Mistä filippiiniläisen vaimon löytää?
Vaimo Filippiineiltä (osa 3) – Miten filippiiniläinen nainen valloitetaan?
Vaimo Filippiineiltä (osa 4) – Suomeen vai Filippiineille?
Vaimo Filippiineiltä (osa 5) – Onko avioero mahdollinen?
Vaimo Filippiineiltä (osa 6) – Yleisimmät ennakkoluulot
Filippiiniläinen vaimo – Vaivattomasti viehättävä
Raha ja rakkaus – Filippiiniläisittäin
