Tropiikin Hollywood – Filippiinit ikonisten elokuvien taustalla

Filippiinit on toiminut ulkomaisten elokuvatuotantojen suosittuna kuvauspaikkana jo 1970-luvulta lähtien. Tuolloin erityisesti Hollywoodin riippumattomat studiot alkoivat filmata sota- ja toimintaelokuvia Filippiineillä, koska maa tarjosi monipuolisia maisemia, historiallisia kaupunkinäkymiä ja – mikä tärkeintä – lompakolle ystävällisiä tuotantokustannuksia.

Kiinnostunut ei perustu pelkästään maisemiin ja edullisiin tuotantokustannuksiin. Maassa on huomattavan suuri elokuvateollisuus, joka tarjoaa runsaasti ammattitaitoista työvoimaa, teknistä osaamista ja loputtomasti innokkaita avustajia. Filippiineillä voi kuvata kokonaisen sotaeepoksen samalla budjetilla, jolla Los Angelesissa saisi aikaan vain keskitason mainoksen.

Filippiinien hallitus on tukenut ulkomaisia elokuvatuotantoja tarjoamalla niiden käyttöön armeijansa ja julkiset rakennuksensa, mikä on erityisen arvokasta sotaelokuvien autenttisuuden kannalta. Lisäksi maasta löytyy sekä amerikkalaista että neuvostoliittolaista sotilaskalustoa, ja paikalliset näyttelijät ja avustajat pystyvät esittämään yleisaasialaisia sotilaita ja siviilejä riippumatta siitä, mihin elokuvan tapahtumat sijoittuvat.

Ja nyt itse asiaan! Tässä kymmenen ikonista elokuvaa, jotka ovat joko osittain tai kokonaan kuvattu Filippiineillä:

Apocalypse Now (1979)

Francis Ford Coppolan tuottama ja ohjaama Vietnam-sotaelokuva Apocalypse Now (Suomessa esitetty nimellä Ilmestyskirja. Nyt.) kertoo amerikkalaisesta kapteeni Willardista, jonka tehtävänä on surmata harhaoppiseksi muuttunut eversti Kurtz (Marlon Brando). Kurtz on perustanut Kambodžan viidakkoon oman kulttimaisen valtakuntansa, jonne Willard matkaa joukkonsa kanssa. Elokuva on psykologisen elokuvan klassikko, joka kuvaa ihmismielen rajatilaa sodan kauhuissa.

Elokuva kuvattiin suurelta osin Filippiineillä, sillä amerikkalaiset elokuvantekijät eivät olleet tervetulleita kommunistiseen Vietnamiin. Filippiinit tarjosi elokuvan tunnelmaan sopivan trooppisen ympäristön. Valintaan vaikutti myös se, että presidentti Ferdinand Marcosin hallinto tuki elokuvan tuotantoa ja tarjosi kuvauksiin muun muassa sotilashelikoptereita ja muuta kalustoa. Helikopterit jouduttiin toisinaan vetämään pois kuvauksista, koska niitä tarvittiin taisteluissa kapinallisia vastaan Etelä-Filippiineillä.

Suurin osa elokuvan kohtauksista kuvattiin Pagsanjan-joella, joka esitti fiktiivistä Nùng-jokea Vietnamissa. Tunnettu helikopterihyökkäyskohtaus, jossa eversti Kilgore tuhoaa kylän Ride of the Valkyries -musiikin säestämänä päästäkseen turvallisesti surffaamaan, kuvattiin Balerin kaupungin edustalla olevalla rannalla. Taistelukohtauksia kuvattiin alkuun myös Zambalesin maakunnan rannikolla, mutta kun taifuuni tuhosi kaikki lavasteet, ne jouduttiin siirtämään Baleriin.

Elokuvan kuvaaminen oli tunnetusti kaoottista, ja tuotanto kohtasi lukuisia ongelmia: taifuunit, trooppiset sairaudet, budjettiongelmat, Martin Sheenin sydänkohtaus ja Marlon Brandon myöhäinen saapuminen ylipainoisena ja valmistautumattomana. Kuvauksia tehtiin pätkissä neljän vuoden ajan ennen kuin ne valmistuivat, ja Coppola palasi Yhdysvaltoihin viimeistelemään mestariteoksensa.

Born on the Fourth of July (1989)

Born on the Fourth of July -elokuvassa (Syntynyt 4. heinäkuuta) Tom Cruise esittää tositapahtumiin perustuvaa hahmoa, Ron Koviccia. Isänmaallinen nuorukainen lähtee Vietnamin sotaan, mutta haavoittuu vakavasti ja halvaantuu. Hän joutuu kokemaan sairaaloiden huonon hoidon, hallituksen petoksen ja oman elämänsä romahduksen. Lopulta Kovicista tulee sodanvastainen aktivisti, joka taistelee veteraanien oikeuksien puolesta.

Elokuvassa Manilan kadut muuttuivat amerikkalaiseksi 60-luvun kaupungiksi. Caviten ja Ilocos Norten provinsseissa kuvattiin taistelu- ja kyläkohtauksia, koska siellä oli valmiina kohtauksiin tarvittavia lavasteita. Manilassa kuvattiin kaikki sotilassairaalakohtaukset.

Bourne Legacy (2012)

Bourne Legacy (Medusan perintö) laajentaa Bourne-universumia ilman Jason Bournea. CIA pyrkii peittämään jälkensä eliminoimalla agentit, jotka ovat olleet mukana huippusalaisissa ohjelmissa. Yksi heistä on Aaron Cross (Jeremy Renner), geneettisesti paranneltu agentti, joka pakenee yhdessä tiedemies Marta Shearingin kanssa. He matkustavat Filippiineille etsimään vaihtoehtoista lääkettä, joka on elintärkeä Crossin selviytymiselle.

Elokuva hyödyntää Manilan vilkasta ja kaoottista kaupunkikuvaa, joka sopii hyvin nopeatempoiseen toimintaan ja takaa-ajokohtauksiin. Kuvauksia tehtiin Makatin liikekeskustassa, Intramuroksen historiallisilla raunioilla sekä Pasay Cityn ja Navotasin kalatoreilla ja slummeissa. Elokuvan vaikuttavin moottoripyörätakaa-ajokohtaus kuvattiin Ramon Magsaysay Boulevardilla ja Jones-sillalla.

Elokuvan visuaalinen ilme rakentuu Manilan kaoottisten katujen ja Palawanin trooppisen kauneuden välisestä kontrastista, mikä tuo tarinaan lisää syvyyttä ja visuaalista dynamiikkaa. Vaikka Matt Damonin esittämä Jason Bourne loistaa poissaolollaan, Renner hoitaa uuden pääroolin riittävän hyvin pitääkseen sarjan elossa.

Brokedown Palace (1999)

Brokedown Palace (Särkynyt palatsi) kertoo kahdesta amerikkalaistytöstä, Alice ja Darlene, jotka matkustavat Thaimaahan juhlimaan valmistumistaan. Siellä he tapaavat hurmaavan miehen, joka houkuttelee heidät matkalle Hongkongiin. Lentokentällä tytöt pidätetään syytettyinä huumeiden salakuljetuksesta, vaikka he väittävät olevansa syyttömiä. Heidät tuomitaan ankariin vankeusrangaistuksiin thaimaalaiseen vankilaan, missä he joutuvat taistelemaan selviytymisestään.

Thaimaan hallitus ei myöntänyt elokuvalle kuvauslupaa, koska sen tarina käsittelee huumeiden salakuljetusta ja korruptoitunutta oikeusjärjestelmää – aiheet, jotka olisivat tuoneet maalle negatiivista julkisuutta. Filippiinit valittiin vaihtoehtoiseksi kuvauspaikaksi, koska se tarjosi samankaltaisen trooppisen ympäristön kuin Thaimaa, mutta huomattavasti alhaisimmilla tuotantokustannuksilla.

Elokuvan katu- ja hotellikohtaukset kuvattiin Manilassa, joka toimi Bangkokin sijaisena. Batangasin provinssista haettiin Thaimaan rantamaisemia ja lomaresortti-kohtaukset kuvattiin Caviten Puerto Azulissa. Suurin osa vankilakohtauksista taltioitiin Filippiinien pahamaineisessa New Bilibid Prison -vankilassa Muntinlupassa.

Delta Force 2: The Colombian Connection (1990)

Chuck Norris jahtaamassa huumeparonia? Totta kai. Eversti Scott McCoy (Chuck Norris) ja Delta Force saavat tehtäväkseen pysäyttää huumeparoni Ramon Cotan (Billy Drago), joka terrorisoi Kolumbiaa. Kun Cota sieppaa amerikkalaisia agentteja, McCoy lähtee pelastusoperaatioon, joka on täynnä räjähdyksiä, kung-fua ja ikonisia potkuja. Lopulta hän kohtaa Cotan kaksintaistelussa.

Vaikka elokuvan tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen Etelä-Amerikan valtioon San Carlosiin, Delta Force 2 (Delta Force 2 – Huumeviidakko) kuvattiin osittain Filippiineillä, ennen kaikkea siksi, että maa tarjosi vaikuttavat taustat taistelukohtauksille ja helpotusta rahoitusvaikeuksien kanssa kamppailevalle tuotannolle. Filippiinien hallituksen huhuiltiin rahoittaneen elokuvaa sen huumekauppavastaisen tarinan vuoksi; tuolloin kolumbialaiset huumekartellit hakivat jalansijaa myös Filippiineiltä.

Kuvauspaikkoina toimivat muun muassa Clarkin entinen lentotukikohta, Subicin erikoistalousvyöhyke, Metro Manila, Pagsanjan ja Tagaytay – mikä selittää Taal-tulivuoren vilahtamisen monissa kohtauksissa.

Thirteen Days (2000)

Thirteen Days on historiallinen poliittinen trilleri, joka dramatisoi vuoden 1962 Kuuban ohjuskriisin Yhdysvaltain poliittisen johdon näkökulmasta. Kun Yhdysvallat havaitsee Neuvostoliiton asentaneen ydinohjuksia Kuubaan, presidentti John F. Kennedy ja hänen tiiminsä pyrkivät ratkaisemaan kriisin estääkseen ydinsodan. Kevin Costner näyttelee Kennedyn avustajaa Kenneth P. O’Donnellia, joka toimii elokuvan päähenkilönä.

Filippiineillä on elokuvassa pieni mutta merkittävä rooli sotilastukikohtakohtauksissa, jotka kuvattiin Yhdysvaltain entisellä Clarkin lentotukikohdalla Angeles Cityn kupeessa. Tukikohta esittää elokuvassa Yhdysvaltain merivoimien Key Westin sotilaslentotukikohtaa Boca Chica Keyssä, josta amerikkalaiset vakoilukoneet lähtivät ylilentotehtäviin Kuuban ylle. Kuvauksia tehtiin myös entisellä laivastotukikohdalla Subic Bayssä.

Metro Manila (2013)

Metro Manila on brittiläisen ohjaajan Sean Ellisin rikosdraama, jonka tapahtumat sijoittuvat nimensä mukaisesti Metro Manilaan. Köyhä viljelijä Oscar muuttaa perheineen Manilaan etsimään parempaa elämää. Hän saa työpaikan arvokuljetusfirmassa, mutta huomaa pian joutuneensa vaaralliseen peliin, jossa korruptio, rikollisuus ja epätoivo ajavat häntä kohti traagista kohtaloa.

Ellis halusi vangita kaupungin tunnelman ja visuaalisen ilmeen, mikä olisi ollut vaikeaa jäljitellä muualla kuin autenttisilla kuvauspaikoilla. Siksi elokuva kuvattiin kokonaan Manilassa, sillä sen tarina on tiiviisti sidoksissa Filippiinien kulttuuriin, kaupunkielämään ja yhteiskuntaan. Aidoilla Manilan slummialueilla kuvatut kohtaukset tuovat elokuvaan erityistä realismia.

Keskeisiä kuvauspaikkoja olivat Tondo ja Quiapo, jotka tunnetaan köyhistä asuinalueistaan ja jonne elokuvan tärkeimmät tapahtumat sijoittuvat. Kohtauksia kuvattiin myös Makatissa, Filippiinien taloudellisessa keskuksessa, jossa kohoavat pilvenpiirtäjät ja finanssialueet tarjoavat voimakkaan kontrastin elokuvan slummikohtauksille. Lisäksi Quezon Cityssä kuvattiin turvallisuusyrityksen toimistokohtauksia, joilla on myös rooli elokuvan juonessa.

Missing in Action (1984)

Missing in Action (Suoraa toimintaa) on toimintaelokuva, jossa Chuck Norrisin esittämä eversti James Braddock palaa Vietnamiin etsimään ja pelastamaan sotavankeina pidettyjä amerikkalaissotilaita. Hän välttelee korruptoituneita viranomaisia ja järjestää pelastusoperaation. Lopulta Braddock vapauttaa vangit ja vie heidät turvaan.

Filippiinit tarjosi hienon ympäristön lukuisille sissisota- ja taistelukohtauksille. Tuotantoyhtiö Cannon Films käytti myöhemmin Filippiinejä kuvauspaikkana monille muillekin toimintaleffoilleen, kuten elokuvan jatko-osalle Braddock: Missing in Action III (1988).

Elokuvan kaupunki- ja sisätilakohtaukset kuvattiin Manilassa ja sen ympäristössä. Viidakkokohtaukset toteutettiin Pagsanjan-joen ympäristössä. Toimintakohtauksia ja sotilasleirejä kuvattiin Caviten provinssin syrjäisemmillä maaseutualueilla, jotka muistuttavat maisemiltaan Vietnamin sotakenttiä.

Platoon (1986)

Platoon (Platoon – Nuoret sotilaat) on sotaelokuva, joka seuraa nuoren amerikkalaisen sotilaan, Chris Taylorin (Charlie Sheen), kokemuksia Vietnamissa. Hän joutuu keskelle armotonta taistelua ja moraalisia ristiriitoja todistaessaan kollegoidensa välisiä jännitteitä ja sodan julmuuksia. Elokuva kuvaa sodan inhimillisiä ja psykologisia vaikutuksia sotilaisiin.

Oliver Stonen ohjaama elokuva, joka voitti lopulta parhaan elokuvan Oscar-palkinnon, kuvattiin lähes kokonaan Filippiineillä. Vietnam oli 1980-luvulla yhä poliittisesti sulkeutunut, eikä kuvaaminen siellä olisi ollut käytännössä mahdollista. Kuvauspaikkojen onnistunut valinta oli ratkaiseva tekijä Platoonin autenttisuudelle ja auttoi tekemään siitä yhden ikimuistoisimmista Vietnam-aiheisista sotaelokuvista.

Suurin osa elokuvan taistelukohtauksia kuvattiin Manilan läheisyydessä: Caviten provinssissa Puerto Azulin tiheissä metsissä ja Makiling-vuoren rinteillä Lagunassa. Sen lisäksi että kuvauspaikat olivat ison kuvausryhmän helposti saavutettavissa, niiden maisemat vastasivat hyvin Vietnamin sodanaikaista viidakkoympäristöä.

Year of Living Dangerously (1982)

Year of Living Dangerously (Rakkaus veitsenterällä) on poliittinen draama, jonka tapahtumat sijoittuvat vuoden 1965 Indonesiaan. Nuori australialainen toimittaja Guy Hamilton (Mel Gibson) saapuu Jakartaan ja ajautuu keskelle vallankumouksen kuohuntaa. Hän ystävystyy salaperäisen valokuvaajan Billy Kwanin (Linda Hunt) kanssa ja rakastuu diplomaatin avustajaan Jill Bryantiin (Sigourney Weaver).

Elokuva kuvattiin osittain Filippiineillä, sillä Suharton hallinto viime metreillä perui kuvausryhmän maahantuloluvan, koska ei halunnut kansainvälistä julkisuuttaa sisäpoliittisille ongelmilleen. Filippiinit tarjosi välittömästi korvaavan vaihtoehdon, sillä sen kaupunkimaisemat ja trooppinen ilmasto muistuttivat Jakartaa ja Indonesian maaseutua.

Kuvauksia tehtiin Manilan kaduilla, markkinoilla ja vanhoissa rakennuksissa, jotka tarjosivat aidon näköisen taustan Jakartaan sijoittuville kohtauksille. Sisä- ja ulkokohtaukset kuvattiin Quezon Cityssä, ja suurin osa maaseutukohtauksista toteutettiin Caviten maakunnassa.

Filippiinit ovat olleet elokuvien maailman todellinen tropiikin Hollywood. Joskus on vaikea uskoa, että samat viidakkokohtaukset, jotka näyttävät Vietnamilta, Thaimaalta tai Indonesialta, ovatkin kuvattu Filippiineillä. Ehkä seuraavan kerran, kun näet elokuvassa trooppisen viidakon, kannattaa miettiä: ”Ollaanko tässä nyt Filippiineillä?”

Aihetta sivuten:

Hasta La Vista, Juan! – Seksiä ja väkivaltaa Filippiineillä

Kuolemanmarssi – Pääsiäisen kärsimysnäytelmä