Tänään Filippiineillä… Manila 43.1, Zamboanga 43.2, Catarman 47.9, Puerto Princesa 46.4, Iloilo 44.0… kosteudella korjattuja päivälämpötiloja trooppisesta paratiisista, missä elämä voi olla yhtä helvettiä.
Polttaa kesäkatu miestä, kosteaa höyryä nousee tiestä, polttaa asfaltti ja tiili… Hyvähän Dannyn on lauleskella Suomen kesäkeleissä, missä harvoin tulee hiki pintaan. Filippiineillä kärvistellään helteessä, joka tuntuu kuin valtavaa pronssikumistinta lyötäisiin pään päällä.
Viime viikkojen korkeissa lämpötiloissa lohduttaa vain se, että ne eivät ole absoluuttisia lämpötiloja, vaan lämpöindeksilukuja, jotka kertovat, miltä lämpötila tuntuu, kun otetaan huomioon ilmankosteus. Filippiineillä säätiedotuksissa käytetään näitä indeksilukuja absoluuttisen lämpötilan sijaan, koska viralliset koulunkäyntiä, työntekemisen ja ulkona liikkumisen turvarajat on sidottu niihin.
Filippiinien ilmatieteen laitos PAGASA on määritellyt yli 42 celsiusasteen menevät lämpöindeksit terveydelle vaarallisiksi. Korkeat lämpötilat yhdessä kosteuden kanssa voivat aiheuttaa lämpökramppeja, pyörtymistä ja lämpöhalvauksia.
Näihin indekseihin perustuviin varoituksiin ja rajoituksiin on turvauduttu yhä useammin, selvästi useammin kuin aikaisempina vuosina. Monet koulut ovat siirtyneet etäopetukseen kuumuuden takia ja ihmisiä on kehotettu välttämään tarpeetonta liikkumista ulkona. Yli puolet maakunnista kärsii kuivuudesta, joka on tuhoamassa sadot ja nostamassa elintarvikkeiden hintoja.
Hiki lentää ja hermo menee
Filippiineilläkin juhlitaan vappua, jota perinteisesti vietetään ulkona perheiden ja ystävien kanssa. Vappuviikko on myös kesälomakauden alku, jota turismin parissa toimivat yrittäjät odottavat täyttämään kassat ja tasaamaan liiketoiminnan tappiot.
Tänä vuonna rantojen ja puistojen sijaan perheet suuntaavat ostoskeskuksiin, joissa pääsee hetkeksi nauttimaan kaivatusta viileästä ilmasta ilmaiseksi. Työläiset käyvät vappupäivänä kirkossa rukoilemassa työpaikkansa puolesta, mutta on helppoa arvata, että sade ja viileämpi sää olivat tällä kertaa taivaallisen toivelistan kärjessä.
Lämpötilan noustessa helvetillisiin lukemiin tropiikissa asuvien suomalaisten keskuudessa yleistyy piirre, joka voidaan tiivistää lauseeseen: ”Minähän en käytä ilmastointia, tuuletin riittää minulle.” Mikäs siinä, kukin tavallaan ja säästäähän siinä sähköä, mutta mitä kuumempaa on, sitä varmemmin me suomalaiset teemme ympäristöllemme selväksi (Miksi?), kuinka meille riittää tuuletin, vaikka terveyden kustannuksella.
En ole havainnut tällaista syvään juurtunutta ilmastointiahdistusta samassa määrin muilla kansallisuuksilla. Ehkä se on jonkinlaista saunauhoamisen jatketta, missä viimeinen ilmastointiin turvautuja on se kaikista suurin suomalainen sauna-timo, jolle tuuletin edustaa jotain miehekkäämpää tapaa selviytyä kuumuudessa kuin ilmastointilaite.
Eteenpäin, sanoi mummo lumessa
Mikä on paras aika matkustaa Filippiineille? Kysymykseen ei ole yksinkertaista vastausta. Filippiinien saariston ilmasto on hyvin monimuotoinen ja säät paikallisesti vaihtelevia. Suurimman osan vuodesta ainakin jossain päin saaristoa on ihmiselle ideaali ilmasto, sillä saaristo kattaa neljä erilaista ilmastovyöhykettä.
Yksi Filippiinien viehätys onkin säiden vaihtelu. Kun maan säätilaa seurataan Suomesta, vaihtelua ei juurikaan näytä olevan; tasaista 27–30 asteen lämpötilaa, ja toisinaan jokunen taifuuni dramatisoimassa ilmastollista tasapaksuutta. Mutta Filippiinien arjessa tilastollisessa tasapaksuudessa ei ole mitään tasaista.
Meille suomalaisille neljä vuodenaikaa tarjoaa sellaisen ilotulituksen erilaisia sääilmiöitä, että aistimme ovat turtuneet pienille säätilan vaihteluille. Filippiineillä pienikin säätilan vaihtelu tulee iholle ja sen vaikutus on paljon suurempi, kun välissä ei ole eristettyjä seiniä eikä modernia maailmaa: säätilojen pienetkin muutokset oppii aistimaan herkemmin ja niiden seuraukset näkyvät elinympäristössä välittömästi, kun säiden vaihteluita tasaavat logistiikkaketjut ovat lyhyitä ja varmuusvarastot olemattomia.
Ehkä tärkein yleinen ohje Filippiineille matkaa suunnitteleville on, että ”sadekausi” ei enää ole merkittävin matkailuun vaikuttava tekijä. Itse pidän ”kuumia kuukausia” enemmän matkailua rajoittavana, jopa siinä määrin, etten suosittele ensikertalaisille maahan matkustamista huhti-toukokuussa.
Ei lämmin luita riko
Filippiinien vallitsevin ilmastotyyppi on trooppinen ilmasto, jolle on ominaista kaksi erillistä vuodenaikaa: märkä ja kuiva. Lounaismonsuunin (Habagat) aiheuttama märkä kausi kestää kesäkuusta marraskuuhun. Koillismonsuuniin (Amihan) liittyvä kuiva kausi kestää joulukuusta toukokuuhun.
Aiemmin tämä jako oli täysin selvä: Muistan kuinka 90-luvulla Palawanilla sadekauden ensimmäiset rankkasateet tulivat aina kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Nykyään näin ei ole; kuivan ja sadekauden eroa ei enää ole, tai ainakaan ero ei ole enää niin selkeä.
Nykyään voi sateita tulla ympäri vuoden, ja sadekaudellakin voi olla pitkiä ja kuivia poutajaksoja. Taifuunitkaan eivät enää rajoitu kesä-marraskuun väliseen ajanjaksoon; Vasta huhti-toukokuussa voi olla melko varma, etteivät taifuunit tule muutamaan kuukauteen muistuttamaan itsestään.
Filippiinien sääasemien keskiarvon perusteella vuoden keskilämpötila on 26,6 celsiusastetta. Kylmin kuukausi on tammikuu, jonka keskilämpötila on 25,5 celsiusta, kun taas lämpimin kuukausi on toukokuu, jonka keskilämpötila on 28,3 astetta.
Filippiinien lämpöennätys on 42,2 celsiusastetta, joka mitattiin kahdesti Tuguegaraossa Cagayanin laaksossa vuosina 1912 ja 1969. Kylmin lämpötila 6,3 astetta mitattiin Baguiossa vuonna 1961. Metro Manilassa kylmin mitattu lämpötila on ollut 14,6 celsiusastetta helmikuussa 1962; kuumin 38.8 astetta huhtikuussa 2024.
Vettä tulee kuin Esterin perseestä
Huhti- ja toukokuu ovat vuoden kuumimmat ja kuivimmat kuukaudet, mutta tänä vuonna El Nino -sääilmiö on kääntänyt termostaattia muutamia asteita normaalia kuumemmalle. El Niño toistuu epäsäännöllisesti, 2–10 vuoden välein, eikä koskaan täysin samanlaisena ja samalla voimakkuudella.
El Niñon aikana pasaatituulet heikkenevät ja Tyynenmeren suihkuvirtaus ilmakehässä siirtyy tavanomaista etelämmäksi. El Niño tuo tavallista korkeampien lämpötilojen lisäksi myös pitkäkestoisia kuivuuden kausia, jotka kuivattavat riisipellot ja polttavat karrelle monien viljelykasvien sadot.
Vuotuinen sademäärä ja sen jakautuminen onkin Filippiinien tärkein ja merkityksellisin paikallinen ilmastotekijä. Keskimääräinen vuotuinen sademäärä vaihtelee 965-4064 millimetrin välillä, paikallisesti kuitenkin huomattavasti enemmän.
Sateen jakautuminen eri saarilla riippuu niiden vuoristoalueiden sijainnista ja kosteutta kuljettavien tuulten suunnasta. Yleisesti voidaan sanoa, että saarten itärannikoilla sataa useammin ja enemmän kuin länsirannikolla. Laaksot, vuoristot ja jopa yksittäiset vuoret aiheuttavat paikallisesti suuria eroja sademääriin ja niiden ajankohtiin.
Pelastaako Jeesus ilmastonmuutokselta?
Maailmanlaajuinen ilmastonmuutos, mikä pitää yhtä maanviljelijöiden ikuisen nurinan kanssa siitä, etteivät ilmat ole kuin ennen vanhaan. Filippiineilläkin keskustellaan paljon ilmastonmuutoksesta ja sen seurauksista, mutta hyvin vähän siitä, onko muutos todellinen vai liskoihmisten salaliitto ihmiskunnan tuhoamiseksi. Filippiineillä selkeästi mitattavissa olevat tosiasiat ovat seuraavat:
Vuodesta 1951 lähtien vuotuinen keskilämpötila on noussut 0,65 celsiusastetta, ja kuumien päivien määrä vuodessa on kasvanut tasaisesti vuodesta 1950 lähtien. Päivälämpötilojen nousu on viime vuosikymmeninä johtanut entistä useammin pitkittyneisiin helleaaltoihin, joilla on ollut merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja vesivaroihin.
Ehkä selkein merkki isommasta muutoksesta on kuivan ja sadekauden tasoittuminen: Olen itsekin ollut todistamassa kuinka matkaoppaiden kuvaukset – Kuiva kausi on joulukuusta toukokuuhan ja sadekausi kesäkuusta marraskuuhun – pitivät paikkansa. Kuuman ja kuivan kesän jälkeen ensimmäinen miljoonasade tuli kesäkuun ensimmäisellä viikolla tasainen varmasti vuodesta toiseen. 2000-luvulla tätä ei enää tapahdu, vaan sateet tulevat ja menevät miten sattuu, ilman selkeää painottumista tietyille kuukausille.
Filippiinit on selvinnyt monista kriiseistä: Siirtomaa-ajat, maailmansota, koronapandemia, liikakasvu, köyhyys, luonnonkatastrofit ja pätkivä internet. Filippiiniläisillä on vahva usko tulevaisuuteen, myös ilmastonmuutoksen seurauksista selviytymiseen. Suurelta osin se johtuu bahala na -asenteesta (Tulee, mitä tulee), mikä myös suhteellistaa muutokseen liittyvän hysterian ja politisoinnin.
Tuulahdus taivaallisista keleistä
Vaikka tänään ja vielä huomennakin on helvetillisen kuuma, suurimman osan vuodesta Filippiineillä nautitaan komeista keleistä ja ihmiselle sopivasta lämmöstä.
Saaristossa meri on aina lähellä rantaa ja raikkaat merituulet puhaltavat pitkälle sisämaahan, jossa ilmaa viilentävät vuoristot ja ylängöt. Lyhytaikaisia ja paikallisia poikkeuksia lukuun ottamatta Filippiineillä ei ole samanlaista tyrmäävän kuumaa kosteutta kuin manner-Aasian maissa.
Huolimatta nyt käsistä lähteneestä intiaanikesästä, me, jotka olemme asuneet Filippiineillä pitkään, jaamme ammattireppumatkailijoiden kanssa salaisuuden: Filippiineillä on Kaakkois-Aasian miellyttävin ja ihmisystävällisin ilmasto.
