Minulta kysellään melko usein kaikenlaista Filippiineihin liittyvää, mutta joskus myös henkilökohtaisempia asioita, eikä siinä mitään, vastaanhan minä kysyjille. Näiden kyselyiden kautta olen myös ystävystynyt monen hienon maamiehen ja -naisen kanssa, joihin en olisi muuten tutustunut.
Jotkut kysymyksistä toistuvat usein, ja tässä kirjoituksessa vastaan kollektiivisesti yleisempiin sekä muutamaan sellaiseen, joka valaisee omaa historiaani Filippiineillä. Koska en halua tehdä sosiaalista polttoitsemurhaa, yritän pitää vastaukset sellaisina, ettei kukaan tunnistaisi kysyjää eikä löytäisi vastauksista itseään.
Onko Pasi Riipinen ja Padre Ado sama henkilö?
- Ainoastaan toinen on henkilö, toinen on henkilön alter ego, jota olen toisinaan käyttänyt Filippiineillä eri harrastustoimintaan liittyvissä kuvioissa. Nykyään käytän sitä nimimerkkinä suomenkielisissä mielipide- ja blogikirjoituksissa.
Mistä Padre Ado nimi tulee?
- Sain tuon kutsumanimen, kun kuuntelin erään avioparin avio-ongelmia. Mies huomautti, että kuulostin papilta ja hänen filippiiniläinen vaimonsa heitti ilmoille nimen Padre Adonis. Nimi jäi elämään, kunnes oma vaimoni armollisesti ehdotti, että nimi pitää päivittää vastamaan peilistä näkyvää kuvaa ennen kuin se muuttuu vitsiksi.
Kuinka kauan olet asunut Filippiineillä?
- Noin 30 vuotta. Ensimmäiset vuodet 90-luvun alussa, kun olin vielä maantieteen opiskelija, vietin Filippiineillä niin paljon aikaa kuin mahdollista, mutta vuodesta 1994 eteenpäin olen asunut maassa ihan virallisen pysyvästi.
Oletko saanut Filippiinien kansalaisuuden?
- En ole. Pysyvä oleskelulupa minulla on ollut pitkään, mutta ulkomaalaisena minun on lähes mahdotonta saada kansalaisuutta. Filippiineillähän kansalaisuuden myöntämiseen suhtaudutaan eri tavalla kuin länsimaissa, missä sen saa täyttämällä tietyt kriteerit. Filippiineillä kansalaisuus on ansaittava, ja se myönnetään vain hyvin harvoille tunnustuksena maalle tehdyistä palveluksista. Aiheesta lisää: Haluatko filippiiniläiseksi? – Tapaus Kyle Jennermann
Onko Filippiinit hyvä maa asua?
- Tällaisiin kysymyksiin ei ole oikeita vastauksia, vain yleistyksiä ja merkityksettömiä latteuksia. Filippiinit on hyvä ja mielenkiintoinen maa asua, jos pystyy turvaamaan oman toimeentulonsa perustan siten, että se täyttää ne kriteerit, jotka kukin asettaa hyvälle elämälle. Aiheesta lisää: Ollako vai eikö olla? – Filippiineillä elämisen perusteista
Montako kertaa olet ollut naimisissa?
- Vain kerran, nykyisen vaimoni kanssa vuodesta 2003 lähtien. Hyvää on hyvä pitää hyvänä ja hyvä niin.
Onko sinulla lapsia?
- Meillä on kolme poikaa.
Mistä ja miten löysit vaimosi?
- Parhaat asiat elämässä tapahtuvat yleensä sattumalta, niin kävi minullekin, kun törmäsin hurmaavaan ja fiksuun nuoreen naiseen, joka oli juuri saanut siirron Manilaan. Hän hoiteli tuolloin käyttämäni bussi-lauttayhtiön hallintoa siihen malliin, joka ei jäänyt huomaamatta hyviä työntekijöitä etsiviltä silmiltäni. Pian silmäni huomasivat paljon muutakin viehättävää ja aloitin kolmen kuukauden vonkaamisen, jonka huipentumana pääsin lopulta treffeille. Siitä eteenpäin asiat etenivät rivakammin.
Kuinka usein käyt Suomessa?
- Aiemmin kävimme perheeni kanssa lomalla Suomessa vähintään kerran vuodessa, mutta koronavuosina, kun koulut olivat suljettuina tai etäopetuksessa Filippiineillä, vietimme suurimman osan ajasta suomalaiskodissamme Jyväskylässä. Poikamme käyvät edelleen koulua Suomessa, joten vietämme sielläkin edelleen paljon aikaa.
Oletko katunut Filippiineille muuttamista?
- En ole. Pikemminkin tunnen universaalia kiitollisuutta, että olen saanut elää ja tarkastella maailmaa kahdesta täysin poikkeavasta todellisuudesta. Toki matkan varrella on ollut tilanteita, jolloin ei voinut tehdä muuta kuin kusta muuntajaan, mutta jos kaikki kokemukset summataan yhteen, lopputulokseksi jää positiivinen elämän jakojäännös.
Mitä asioita kaipaat Suomesta?
- Aina kun suomalainen sanoo, ettei kaipaa Suomesta mitään, en ota sitä vakavasti. Jokainen Suomessa asunut kaipaa sieltä jotain. Jos oikein tongin sieluni syvyyksiä, minulle ehkä suurimmat kaipauksen aiheet ovat äidinkielellä ymmärretyksi tuleminen, kirjastolaitos ja eletyt nuoruusvuodet.
Miksi muutit Filippiineille?
- Ensimmäisen kerran kävin Filippiineillä opiskeluaikana erään oppilasekskursion mukana ja pidin välittömästi maasta. Alkuun sain sellaisen tykityksen kokemuksia, jotka osuivat lähelle sellaisia unelmia, joiden en koskaan uskonut muuttuvan todeksi Suomessa asuessa. Nuo ensimmäisten vuosien kokemukset muokkasivat mieleni ja tulevaisuuden suunnitelmani tilaan, missä kyse ei ollut enää valinnasta vaan väistämättömyydestä. Olen viihtynyt maassa niin hyvin, etten vuosien vieriessä nähnyt mitään syytä muuttaa takaisin Suomeen.
Oletko matkustellut paljon Filippiineillä?
- Käytännössä kaikilla vähänkin suurimmilla saarilla, lukuun ottamatta Basilania ja Joloa, ilmeisistä syistä. Minulla oli pitkään yritys, joka teki kartoitustöitä ja niiden myötä pääsin kiertämään maata ja koluamaan sellaisiakin seutuja, joihin en muuten olisi tutustunut.
Osaatko puhua tagalogia ja cebuanoa?
- Tagalogia osaan, mutta hieman kaduttaa, etten koskaan opiskellut cebuanoa. Sekin olisi hyödyllinen kieli osata maan keski- ja eteläosissa liikuttaessa.
Missä asut Filippiineillä?
- Perheellämme on kaksi kotia, Makatissa ja Batangasissa. Sen lisäksi minulla on ”viidakkotoimisto” Palawanilla, joka on edelleen minulle tärkeä pakopaikka kaupunkielämästä ja vierailen siellä usein. Aiheesta lisää: Palawan – Kauneuden korkeaveisu
Millä olet elättänyt itsesi Filippiineillä?
- Paikallisella yritystoiminnalla ja monenlaisilla toimeksiannoilla, jotka ovat vaihdelleet vuosien varrella riippuen siitä, mitä elämä on heittänyt eteen ja mitä on päässä kulloinkin pyörinyt. Filippiiniläinen yrittäjäelämä on tullut tutuksi niin hyvässä kuin pahassakin. Matkalle on mahtunut muun muassa kansainvälistä GPS-laitevalmistusta, resortteja, kiinteistövälitystä, farmeja, maantieteellisen datan valmistusta, tislaamoa, yritysten konsultointia ja asiantuntijatehtäviä. Filippiiniläisessä yrityskulttuurissa pidän siitä, että etäisyys idean ja toteutuksen välillä on lyhyt, toisin kuin esimerkiksi Suomessa, missä joutuu tekemään paljon ylimääräistä työtä erilaisten rajoitusten, säännösten ja tukiasioiden kanssa. Aiheesta lisää: Hyvä yritys – Startup-pöhinää Filippiineillä
Oletko ollut suomalaisella firmalla töissä Filippiineillä?
- En ole. Olen konsultoinut suomalaisia yrityksiä etabloitumaan Filippiineille ja tehnyt heille monenlaisia toimeksiantoja, mutta en ole koskaan ollut palkattuna työntekijänä.
Kumpi on parempi maa asua, Suomi vai Filippiinit, jos joutuu elämään eläkkeen varassa?
- Tähän kysymykseen en osaa antaa vastausta, koska tiedän Suomen eläkkeistä yhtä paljon kuin sika satelliiteista. Suomen eläkejärjestelmään tulee lähivuosina muutoksia, jotka vaikuttavat siihen, mihin niitä maksetaan ja millaiseen elämään ne missäkin riittävät. Suurella todennäköisyydellä Suomesta tulevien eläkkeiden ostovoima tulee jatkossakin olemaan Filippiineillä suurempi kuin Suomessa. Aiheesta lisää: Ollako vai eikö olla? – Filippiineillä elämisen perusteista
Miten olet kouluttanut lapsesi Filippiineillä?
- Poikamme kävivät Manilassa yksityiskoulussa, missä he saivat hyvän peruskoulutuksen. Kun koronapandemia iski täydellä voimalla Filippiineille ja koulut suljettiin, se pakotti meidät etsimään vaihtoehtoja. Meille luonteva vaihtoehto löytyi Suomesta, jonne muutimme ”koronapakolaisina”, jotta poikamme saivat jatkaa koulunkäyntiään keskeytyksettä.
Oletko kääntynyt katoliseksi?
- En ole, mutta olen ollut paljon tekemisessä katolisen kirkon organisaatioiden kanssa. Olen jo opiskeluaikana eronnut ev.lut. kirkosta ja oma vakaumukseni astia on yhtä tyhjä kuin Jeesuksen hauta pääsiäisaamuna. Tästä huolimatta olen aina ollut kiinnostunut teologisista kysymyksistä ja erityisesti uskon voimasta elämässä.
Mikä on parasta Filippiineillä elämisessä?
- Se, että voi elää samanaikaisesti monta erilaista elämää ja kaikissa niissä on yllätyksellisyyttä ja lupaus seikkailusta. Elämä on myös kokonaisvaltaisempaa, kun se on kaikkine riskeineenkin täysin omissa käsissä. Pidän myös siitä, ettei elämä ole tarkkarajaisesti määritelty työhön, vapaa-aikaan ja harrastustoimintaan, vaan ne kaikki lomittuvat arkeen omaan luontevaan tahtiinsa. Filippiineillä on myös hieman helpompaa olla paras versio isänä ja aviomiehenä, koska perhearjessa on aina auttavia käsiä ympärillä.
Haluatko muuttaa takaisin Suomeen?
- Aikaisemmin se oli ainoastaan teoreettinen vaihtoehto, mutta koronapandemia muutti tilanteen. Kun yrityksemme ja poikiemme koulut suljettiin, eikä kenelläkään ollut tietoa, milloin ne saadaan avattua, päätimme kokeilla ainakin jonkin aikaa ”ulkomailla” asumista ja perustaa kodin myös Suomeen. Nyt olemme eläneet kahdessa maassa ja ajatus jatkaa näin ei enää tunnu täysin mahdottomalta.
Onko sinulla koskaan ollut vaaratilanteita Filippiineillä?
- Maailma näyttää vaaralliselta vain kotisohvalta, ja niin se on Filippiineilläkin. Jotain pientä sanaharkkaa on joskus ollut, mutta en ole koskaan kokenut suoraa väkivaltaa. Filippiinit on väkiluvultaan suuri maa ja se on muokannut kulttuuria suuntaan, missä pyritään tulemaan toimeen ja välttämään konflikteja. Itse aiheutettuja vaaratilanteita on ollut liikenteessä, viidakoissa ja koralliriutoilla, mutta niissä tilanteissa olen itse ollut itselleni kaikista vaarallisin ihminen. Aiheesta lisää: Kädet ylös! – Tämä on Filippiinit
Oletko edelleen tekemisissä batak-alkuperäiskansan kanssa?
- Käynhän minä heitä moikkaamassa aina kun siihen tulee mahdollisuus. Batakien tilanne ei ole enää samanlainen kuin se oli 90-luvun alussa, jolloin olin heidän kanssaan enemmän tekemisissä. Tänä vuonna yritän päästä käymään heidän perinteisessä hunajankeruujuhlassa, joka järjestetään ehkä viimeistä kertaa heidän alkuperäisessä kylässään Kalabayogissa. Aiheesta lisää: Filippiinien alkuperäiskansat – Alku ja loppu
Järjestätkö vielä moottoripyöräsafareita Palawanilla?
- En järjestä ja kipuilen asian kanssa, kun mieli tekisi, mutta järki sanoo, että motosafareiden jälkeenkin on elämää. Palawanin moottoripyöräsafarit olivat kahdenkymmenen vuoden ajan tärkeä osa elämää, sillä ne tarjosivat mainion irtioton kaupunkielämästä. Mutta jokaiselle motoristille tulee eteen se hetki, kun ”aikansa kutakin” muuttuu todeksi. Minulle se hetki tuli helmikuussa 2019, kun selvisin tuurilla ensimmäistä arviointikyvyn heikkenemisestä johtuneesta onnettomuudesta. Jos jatkaisin motosafareita, seuraava onnettomuus tulisi väistämättä eteen eikä samanlaista tuuria voi olla kahdesti. Lisää aiheesta: Ajokunnossa – Moottoripyöräily Filippiineillä
Vieläkö käyt soittamassa paikallisten bändien kanssa?
- Jos sopiva tilaisuus tulee eteen ja rock-henki ottaa vallan. Lapsellista? Totta hitossa, mutta hyvältä se vain tuntuu! Olen viime aikoina viettänyt niin paljon aikaa Suomessa, että Manilan klubeissa melskaaminen on jäänyt vähemmälle.
Mikä on Filippiinien paras bändi?
- Tämä on hankala kysymys, koska mielipiteeni muuttuu jatkuvasti. Tällä hetkellä minulla on menossa folkimpi kausi, joten tänään olkoon maan paras bändi Asin. Se oli paikallisilla kielillä esiintyvä yhtye, jonka huippukausi sijoittui 1980-luvulle. Monet heidän kappaleistaan ovat kanonisoituneet kansallisiksi klassikoiksi. Asinin musiikissa on vahva tunneyhteys filippiiniläisen kulttuurin syviin pohjavirtoihin.
Olitko Thaimaassa ajetussa 24-tunnin karting kisassa vuonna 2007?
- Olin mukana yhtenä kuskina filippiiniläisessä Speedzone-teamissa ja hieman yllättäen sijoituimme kisassa toiseksi. Osallistuin myös seuraavana vuonna samalla Biran moottoriradalla ajettuun 24-tunnin kisaan, mutta tuolloin ajoin toisessa filippiiniläisteamissa.
Mitkä ovat Filippiinien parhaat lomakohteet?
- Sitä en tiedä. Filippiinien turistikohteille on ominaista se, ettei muiden kokemuksia voi suoraan käyttää suosituksena muille matkailijoille: henkilökohtaiseen kokemukseen vaikuttavat liian monet tekijät, eivätkä ne säily ennallaan edes seuraavaan päivään. Filippiineillä on paljon mainioita lomakohteita, joista jokainen voi olla jollekin se kaikista paras. Aiheesta lisää: Filippiinit – Turistikohteena (osa 1)
Mikä on mielestäsi paras Filippiiniläinen elokuva?
- Vaikka filippiiniläinen elokuvatuotanto iskee suomalaiseen makuun kuin märkä rätti, maassa on tehty myös ihan kelpo elokuvia ilman mitään kansallisia varaumia. Koska olen kiinnostunut Filippiinien historiasta, nostan omiksi suosikeikseni Jerrold Tarogin ohjaamat General Luna ja sen jatko-osan Goyo: The Boy General. Nämä kaksi elokuvaa edustavat selkeää irtiottoa filippiiniläisen elokuvan perinteestä ja todistivat, että täälläkin osataan, kun lähdetään rohkeasti nostamaan rimaa. Aiheesta lisää: Hasta La Vista, Juan! – Seksiä ja väkivaltaa Filippiineillä
Järjestätkö vielä Suomen itsenäisyyspäivän juhlia ja mistä saan niistä tietoa?
- Järjestimme Suomen itsenäisyyspäivän juhlat Finn Fun -teamina kolmena vuonna – 2017, 2018 & 2019 – yhteistyössä lähetystömme kanssa, joka tuolloin sijaitsi Kuala Lumpurissa. Emme enää järjestä näitä juhlia, koska Suomella on taas oma lähetystö Manilassa, joka hoitaa näiden juhlien järjestämisen ja niistä tiedottamisen.
Seuraatko suomalaista mediaa, mitä?
- Filippiineillä asuessani seuraan Suomen uutisia otsikkotasolla, mutta viikonloppuisin saatan käydä lehtien ja ajankohtaisohjelmien tarjonnan läpi perusteellisemmin. Olen viime vuosina alkanut kuunnella myös suomalaisia podcasteja, jotka parhaimmillaan palauttavat uskon suomalaisiin toimittajiin. Suomessa ollessa mediaa tulee seurattua liikaakin, eikä se ole mielenterveydelle hyväksi. Suomessa tehdään paljon hyvää viihdettä, mutta ajankohtaisohjelmat ja yhteiskunnallisia asioita käsittelevä media on taantunut ajamaan vastaantulevalla kaistalla äänitorvi ja kaasu pohjassa ilman mitään käsitystä, miksi niin pitää tehdä.
Miltä Suomen valtion tilanne näyttää Filippiineiltä seurattuna?
- Parin viime vuoden aikana olen seurannut Suomea myös paikan päällä, mutta pidemmässä seurannassa ulkoapäin tiivistäisin ajatukseni näin: Me suomalaiset olemme pitkään sallineet Suomea johdettavan historiallisen huonosti, eikä siihen näytä tulevan mitään sellaista muutosta, joka loisi uskoa parempaan lähitulevaisuuteen. Valtion rooli laventui vuosituhannen vaihteessa yhteisten perusasioiden hoitamisen ja turvaamisen lisäksi myös arvojen ja ideologioiden ajamiseen, minkä seurauksena valtion vastuulle siirtyi paljon sellaistakin vastuita, mitä se ei pysty hoitamaan. Tämä muutos ei osoittautunut elämän realiteeteissa kestäväksi valtion rooliksi, ja nyt Suomessa kipuillaan takaisin todellisuuteen ja lähemmäksi perinteistä valtion roolia.
Teetkö Filippiineillä vielä parisuhdekonsultointeja?
- Nykyään tarjoan vain kuuntelevan korvan kavereiden murheille, mutta enpä juuri muuta. Jonkin aikaa tein katoliselle Couples of Christ -organisaatiolle noitakin hommia, kun eivät löytäneet ketään oikeata ammattilasta auttamaan ja juttelemaan pariskuntien kanssa, joissa toinen osapuoli oli eurooppalainen. Tuolloin opin, että on helpompi olla viisas muille kuin itselleen. Kukaan ulkopuolinen ei voi täysin ymmärtää, mitä parissuhteessa tapahtuu, mutta sen voi valita, miten siihen suhtautuu.
Onko sinut ihan oikeasti ristiinnaulittu?
- Ei ole, mutta olen käynyt kokeilemassa ristillä roikkumista kevytjeesusmetodilla, missä ei käytetty nauloja. Seisoin omin jaloin pienellä tukevalla laudalla. Käsivarret sidottiin pehmeillä puuvillasiteillä kiinni ristipuuhun. Puoli tuntia marinoiduin ristillä paahtavassa pääsiäisiltapäivän helteessä ja sain olkapäät kramppaamaan kipeästi. Aiheesta lisää: Filippiiniläinen pääsiäinen – Maallistunut friikkisirkus
Onko Filippiineillä diktatuuri?
- Enpä ole sellaista huomannut. Nuo diktatuurihöpinät syntyivät puoli vuosisataa sitten, kun presidentti Marcos julisti maahan poikkeustilan, eikä silloinkaan ollut kyse mistään diktatuurista. Filippiinit on perustamisestaan lähtien ollut Kaakkois-Aasian demokraattisin maa, mikä ei kuitenkaan ole samaa demokratiaa samoilla kriteereillä kuin länsimaissa. Diktatuurista höpöttävät ihmiset tarkastelevat Filippiinejä, sen politiikkaa ja hallintoa niin synkkien arvolasien läpi, etteivät he enää näe, millaista maata he kommentoivat. Filippiiniläiset eivät äänestäneet ennätyksellisellä äänivyöryllä Bongbong Marcosia, Ferdinand ja Imelda Marcosin poikaa, maan uudeksi presidentiksi palauttaakseen maahansa diktatuurin. He tietävät ja tuntevat oman maansa huomattavasti paremmin, uskokaa pois, kuin suomalaiset diktatuureista höpöttäjät. Aiheesta lisää: Sinivalkoinen pensseli – Valtiollista trollaamista
Mitä mieltä olet kiinalaisten toimista Spratley-saarilla?
- Spratley-saaret tuli aikoinaan tutuksi, kun maakunnan kartoitustyöt päätettiin ulottaa myös Kalayaanin alueelle (Filippiinien hallussaan pitämät saaret Etelä-Kiinan merellä). Olen seurannut asiaa paikan päällä sekä eri maiden tiedotusvälineistä, ja mitä enemmän sitä alkaa ymmärtämään, sitä vähemmän siihen pystyy ottamaan yksipuolisen tuomitsevaa näkökulmaa. Alueen kärhämät ja välikohtaukset tullaan jatkossakin uutisoimaan eri näkökulmista puolueellisesti ja kunkin maan kansallisten etuja ajaen. Näitä uutisia lukiessa on aina välillä hyvä muistuttaa itseään tästä viisaudesta: Jos mielipiteet monimutkaisissa geopoliittisissa kiistoissa ovat mustavalkoistuneet ainoastaan hyviin ja pahoihin, joku on onnistunut propagandassaan erinomaisesti. Aiheesta lisää: Etelä-Kiinan meri – Myrskyvaroitus
Oletko ajatellut kirjoittaa opaskirjaa Filippiineistä?
- Olen ajatellut ja jo hahmotellutkin jotain sellaista. Aikaisemmin olen ollut mukana kirjoittamassa kirjaa ”Liikemiehen matkaopas Kaukoitään” ja muutamia Manilan matkaoppaita, mutta se kaiken kattava Filippiinien matkaopas odottaa syntymistään eli rahoitusta ja julkaisijaa. Tosin se tuskin tulee olemaan perinteinen kirja, eihän sellaisia enää kukaan lue, vaan jotain ihan muuta.
Montako suomalaista asuu Filippiineillä?
- Tarkkaa lukua ei tiedä kukaan, sillä suuri osa täällä asuvista suomalaisista ei pidä yhteyttä toisiinsa eivätkä kuulu sosiaalisen median ryhmiin. Paras arvaukseni on tällä hetkellä 200–300 Suomen kansalaista. Koronapandemian aikana monet suomalaiset muuttivat muihin maihin, osa on palannut ja osa ei. Monet suomalaiset asuvat Filippiineillä vain osan vuodesta, ja luulen, että tällaisia suomalaisia on maassa tällä hetkellä enemmän kuin koskaan. Aiheesta lisää: Finoys – Suomalaiset Filippiineillä
Oletko vielä mukana Boy Scout of American toiminnassa?
- En ole enää. Kymmenen vuoden ajan olin partion aikuiskouluttajana, kun omat poikani kavereineen olivat mukana toiminnassa. Se oli hyvä kokemus sekä minulle että pojille, sillä se avasi oven maailmaan, joka toi elämään mielenkiintoista vaihtelua ja tarjosi seikkailuja, joita emme olisi missään muualla päässeet kokemaan. Boy Scout of America on alkuperäinen amerikkalainen partio, jolla on oma itsenäinen jaostonsa Aasiassa eikä sillä ole mitään yhteyttä Filippiinien partioliikkeen kanssa. Partiotoiminnan lisäksi sen kautta pääsi myös tutustumaan eri puolilta maailmaa tuleviin perheisiin ja ymmärtämään paremmin erityisesti amerikkalaista mielenmaisemaa.
Onko Filippiineiltä helppo löytää vaimoa?
- Tätä kysytään eri muodoissa usein. Erityisesti koronavuosien jälkeen tällaisten kyselyiden määrät ovat lisääntyneet huomattavasti. Varsinaiseen kysymykseen en tietenkään voi antaa kenellekään varmaa vastausta, koska henkilökohtaisilla ominaisuuksilla ja monilla muillakin tekijöillä on suuri vaikutus osumatarkkuuteen. Nykyään ohjaan kysyjät aloittamaan esimerkiksi aihetta yleisesti käsittelevästä kirjoituksesta: Vaimo Filippiineiltä (osa 2) – Mistä filippiiniläisen vaimon löytää?
Autatko, jos ostan sieltä asunnon tai maata?
- Toki voin auttaa, kohtuudella opastaa ja antaa vinkkejä, joilla välttää yleisimmät sudenkuopat. Vaativammat konsultoinnit teen toimeksiantoina, jotka sisältävät myös vastuun siitä, että kaikki menee oikein ja onnistuu.
