Lapsuudessani sanottiin, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Myöhemmin huomasin, että Eurojackpotissa on suuremmat voitot ja kookosmehu maistuu makeammalta palmupuusta, johon ei Suomesta saakka yllä.
Koska suomalaiseksi syntymisen lottovoittoon sisältyy mahdollisuus muuttaa vaikka maailman ääriin asumaan, sitä on myös käytetty. Suomen kansalaisten nettomaahanmuutto oli koko 2010-luvun miinuksella; enemmän suomalaisia muutti ulkomaille kuin palasi. Sitten kalenteri kääntyi vuoteen 2020…
Koronapandemia palautti elämäämme maantieteen mittasuhteet. Maailma, joka vielä hetki sitten tuntui avoimelta, rajautui hetkessä oman kodin ja sen välittömän lähipiirin ympärille. Kun pandemia sulki rajat, pakotti lentokoneet maahan ja piiritti perheet koteihin, ulkosuomalaiset alkoivat arvioida uudelleen suhdettaan vanhaan kotimaansa.
Missä se väinö on?
Kun muutin Filippiineille 90-luvun alussa, se oli muutto maailman ääriin, jonnekin auringonnousun ja suomalaisen matkailuhorisontin tuolle puolen. Siellä elettiin toisenlaista elämää ja omaksuttiin ulkosuomalaisen identiteetti.
Ulkosuomalainen on vakituisesti Suomen ulkopuolella asuva suomalainen, joka on joko Suomen kansalainen tai suomalaista syntyperää. Ulkosuomalaisia arvioidaan olevan maailmalla lähes 2 miljoonaa, joista ulkomailla asuvia Suomen kansalaisia on noin 300000.
Ulkosuomalainen on maailmalla myös oman elämänsä suurlähettiläs, jota Suomen tasavallan presidentti itsenäisyyspäivänä kerran vuodessa muistaa kiittää Suomen edustamisesta maailmalla: presidentin tervehdys ulkosuomalaisille.
Toisessa kulttuurissa eläminen ei tee kenestäkään viisaampaa, mutta se pakottaa katsomaan Suomea erilaisesta näkökulmasta. Ulkomailla asuminen tekee ihmisestä väistämättä tarkkailijan ja havainnoitsijan, jolla on taustapeilissä jatkuvasti oma alkuperäinen kulttuuri, mihin nykyistä elämää uudessa kotimaassa peilataan.
Kun Suomi putos puusta
Kun Suomen muuttumista tarkastelee kaukaa Kaakkois-Aasian todellisuudesta, monet asiat näkyvät selvemmin, ei ehkä yksityiskohdissa, mutta iso kuva terävöityy. Alkuperäismetsä pysyy näkyvissä, vaikka aika ajoin sen eteen kasvaisikin nopeakasvuisia roskapuita. Kuluneiden vuosikymmenten aikana sieltä näkyy kuinka…
Yksilön ja valtion suhde on puristettu niin tiukaksi, ettei väliin mahdu edes inhimillisyyttä. Elämä on salasanoja, verkkotunnuksia ja lopulta lähin omainenkin on viranomainen, johon saa yhteyden ainoastaan netin kautta. Tällainen yhteiskunta on tehokas, tasa-arvoinen ja toimiva, mutta siinä on kovin vähän tilaa inhimilliselle perustarpeelle olla tekemisissä toistemme kanssa kaikilla aisteilla.
Koti, uskonto ja isänmaa ovat muuttuneet demokratian, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien Pyhäksi kolminaisuudeksi, jonka puolustamisen valtio on omaksunut roolikseen. Ranskan vallankumouksen perusajatus vallan jakamisesta on Suomessa laventunut kaiken muunkin jakamiseksi tasan.
Politiikkakaan ei enää ole yhteisten asioiden hoitamista. Siitä on tullut joukkueurheilua, missä pyritään ajamaan oman puolueen arvot ja ideologia maaliin. Puolueet ovat muuttuneet joukkueiksi, joiden keskinäisiä sijoituksia seurataan galluptaulukoista. Jos sijoitus tippuu, seuraaviin vaaleihin vaihdetaan valmentaja eli puoluejohtaja, jonka toivotaan piristävän joukkueen peliä ja nostavan sijoitusta sarjataulukossa.
Euroopan unioni on meidän oma suurvaltamme. Sen keskuksista katsottuna olemme sen kaukaisin kolkka, jossa väestötiheys on alhaisin koko unionin alueella. Suurvalta antaa meille paljon, se tulee kalliiksi ja siellä olisi vielä opittava elämään suomalaisina. Urbaani bulevardien kahvilakulttuuri ei joulukuisessa adventtisohjossa ole kovin toimiva visio maamme tulevaisuudesta.
Tankeros love
Tällaiset muutokset antavat perspektiiviä kysymykselle, olemmeko täysin ymmärtäneet omien mahdollisuuksiemme poikkeuksellisuuden maailman mittakaavassa? Vaikka kauempaa katsottuna maassamme näkyy muutosten kanssa kipuilua, suurin osa suomalaisista on ihan tolkun ihmisiä ja kansainvälisesti katsoen tilanteemme on varsin kohtuullinen.
Monet asiat tämän päivän Suomessa eivät ole paremmin. Ne ovat helvetin paljon paremmin kuin menneisyydessä. Ennen ne vain saattoivat tuntua paremmilta. On terapeuttista myös huomata, ettei Suomi olekaan ihan joka asiassa maailman paras onnistuja kuten olemme itsellemme pitkään uskotelleet.
Suomalaisuuden arvoa ei täysin sisäistä ennen kuin muuttaa pois Suomesta. Ulkomailla suomalaisuuden merkit ovat harvassa, ja juuri siksi ne tuntuvat niin merkityksellisiltä. Kaikki pienetkin havainnot Suomesta tuntuvat merkitystään suuremmilta, mikä kertoo jotain syvimmistä tunteistamme kotimaatamme kohtaan, vaikkemme sitä maata välttämättä enää täysin ymmärräkään.
Ulkosuomalainen ei menetä identiteettiään suomalaisena, se vain muuttaa muotoa. Suomalaisuus tarjoaa erinomaisen perustan ulkomailla asumiselle riippumatta siitä, mitä omat mielipiteemme kotimaasta kulloinkin ovat.
Juankoski here I come
Kun ihminen muuttaa syntymämaastaan muualle, hänelle jää mielensä perukoille illuusio siitä, että hän voisi palata samaan Suomeen, josta hän kerran lähti. Näin ei kuitenkaan ole. Jokaisesta paluumuuttajasta on tullut jossain määrin myös ulkosuomalainen Suomessa, koska hän ei ole elänyt maan nykytodellisuudessa. Suomi on lukittunut hänen mielessään maailmaksi, joka se oli hänen muuttaessaan ulkomaille.
Ulkosuomalaisen identiteetin ja nyky-Suomen todellisuuden välille syntyy ristiriita, Paluumuuttaja tuntee ainakin alkuun olevansa ulkomaalainen kotimaassaan, vaikka hän jakaa ja ymmärtää sen kielen, kulttuurin ja perinteet.
Ehkä ulkosuomalaisen Suomen kaipuu on ainakin osaksi kaipuuta lapsuuteen ja nuoruuteen, ei niinkään nyky-Suomeen. Ei Suomesta mihinkään pääse matkustamalla muualle. Lapsuuden vahvat ja ensi kertaa koetut elämykset ja tuntemukset Suomessa tekevät meistä ihmisiä, joita olemme ulkomaillakin.
Ulkosuomalaisuuteen sisältyy mahdollisuus sisällyttää elämään molempien kotimaiden parhaita puolia. Toisaalta siihen sisältyy riski, että päätyy koluamaan molempien maailmojen pohjat ja näivettyy itselleenkin ulkomaalaiseksi, joka on ulkona kaikesta kaikkialla. Vaikka kahdessa maailmassa eläminen on ajoittain haastavaa, ulkosuomalaisuus lopulta antaa enemmän kuin se ottaa.
Rinta rottingille ja rotsi auki suomalaiset, ulkomaillakin.
Aiheesta lisää:
Finoys – Suomalaiset Filippiineillä
Ollako vai eikö olla? – Filippiineillä elämisen perusteista
