Suomessa asuu yllättävän paljon filippiiniläisiä. Ei nyt ihan niin paljon, että heitä pomppisi esiin joka kadunkulmasta tai ruokakaupan kassan takaa, mutta tarpeeksi, jotta moni suomalainen on alkanut pohtia: Miksi he tänne päätyvät ja miksi he haluavat niin kovasti Suomen passin?
Me suomalaiset olemme kaikki kuulleet sanonnan, kuinka Suomeen syntyminen on lottovoitto. Tokaisussa on totuuden siemen, mutta kun filippiiniläinen tarkastelee nykypäivän Suomea ja vertailee sitä muuhun maailmaan, viisi oikein ja lisänumero tasoinen onnenpotku saattaa olla heille lähempänä todellisuutta. Silti se tarjoaa monille filippiiniläisille enemmän mahdollisuuksia kuin kotimaassa pelattavat elämän valttikortit.
Suomessa on meneillään merkittävä ulkomaalaislain uudistus, joka vaikuttaa historiallisen paljon ja nopeasti maassa asuvien ja työskentelevien ulkomaalaisten elämään ja tulevaisuuteen. Myös kansalaisuuslakia uudistetaan ja sen seurauksena myös kansalaisuuden saamisen kriteerit tulevat muuttumaan.
Passi luvattuun maahan
Viisumit, oleskeluluvat ja kansalaisuudet kiinnostavat filippiiniläisiä yhtä paljon kuin karaoke ja riisi. He esittelevät ylpeänä viisumeitaan Schengen-maihin, oleskelulupa Australiaan on kuin kunniamerkki, ja jos perheestä joku saa Yhdysvaltain kansalaisuuden, se mainitaan jokaisessa tapaamisessa – useaan kertaan.
Filippiiniläiset tarkastelevat Suomenkin kansalaisuutta erilaisesta näkökulmasta kuin suomalaiset, joille sen suomat edut ovat itsestäänselvyyksiä – tietyissä piireissä jopa ihmisoikeuksia. Keskivertofilippiiniläisen silmissä Suomen kansalaisuus näyttäytyy arvokkaana ja tavoiteltavana muun muassa seuraavista syistä:
- Suomen passi – Suomen passi ei ole mikä tahansa matkustusasiakirja. Se on kuin VIP-kortti, joka avaa ovet lähes jokaiseen maailman maahan ilman aikaa ja hermoja vievää paperisotaa. Filippiinienkin passilla voi toki matkustaa 65 maahan ilman viisumia, mutta Suomen passilla levitetään viisumivapauden punainen matto peräti 189 maahan.
- Mielenrauha – Suomen kansalaisuus tuo rauhan maahanmuuttajan arkeen. Oleskelu- ja työlupien hakeminen ja uusiminen ovat usein jännitysnäytelmiä, joissa hakija ei koskaan tiedä, onko seuraava lakimuutos tai viranomaisviesti tyrmäysisku tulevaisuudelle. Tuleeko jatkolupa? Hylätäänkö hakemus? Pyydetäänkö loputtomasti lisäselvityksiä?
- Yhteiskunnan palvelut – Suomen kansalainen pääsee täysimääräisesti osaksi yhteiskuntaa ja sen palveluita. Esimerkiksi opiskelumahdollisuudet, terveydenhuolto, äänioikeus, sosiaaliturva ja eläke muuttuvat yhdellä viranomaispäätöksellä osaksi normaalia elämää. Ei enää erillisiä hakemuksia eikä epävarmuutta siitä, kuuluuko tietyn palvelun piiriin vai ei.
- Pysyvä turvatakuu – Suomen kansalaisuus on osin betonoitu perustuslakiin: Kansalaisuutta ei voi menettää ilman omaa suostumusta, kansalaista ei saa estää saapumasta maahan eikä karkottaa maasta. Kaksoiskansalainen voi menettää Suomen kansalaisuuden, jos hän syyllistyy tiettyihin vakaviin rikoksiin, kuten maanpetos, valtiopetos ja Suomen elintärkeitä etuja vastaan terroristisessa tarkoituksessa tehdyt rikokset.
- Perheen yhdistäminen – Monille filippiiniläisille Suomen kansalaisuuden suurin hyöty on se, että he voivat tuoda perheensä Suomeen ilman loputonta byrokratiaa ja epävarmuutta. Suomen kansalaisen on paljon helpompaa hakea oma perhe Suomeen kuin ulkomaalaisen, jonka mahdollisuutta perheenyhdistämiseen uudet lakimuutokset tulevat entisestään rajoittamaan.
Hymyn ja työn sankarit
Jos olet kohdannut Suomessa aidosti iloisen asiakaspalvelijan, saanut hoitajalta lämmintä ja välittävää huomiota tai huomannut hotellin aamupalan olevan erityisen siististi katettu, on todennäköistä, että olet kohdannut filippiiniläisen työntekijän. Heidän läsnäolonsa tuntuu Suomen työmarkkinoilla – sairaaloissa, hoivakodeissa, kahviloissa, siivousfirmoissa ja myös korkean osaamisen aloilla, kuten IT-sektorilla ja laivanrakennuksessa.
Filippiiniläiset eivät kuitenkaan tule Suomeen vain työn perässä, he tulevat rakentamaan myös parempaa tulevaisuutta perheilleen. Tämä näkyy perheenyhdistämistä koskevissa oleskelulupahakemuksissa: viime vuonna eniten oleskelulupia perheenyhdistämisen perusteella myönnettiin Filippiinien, Sri Lankan, Intian, Bangladeshin ja Nepalin kansalaisille – ja syy on selvä: he ovat tulleet jäädäkseen.
Vuonna 2024 peräti 1013 filippiiniläistä sai Suomen kansalaisuuden, vain 28 hakemusta hylättiin. Saman vuoden kesäkuuhun mennessä Suomessa asui 13 400 filippiiniläistä – huomattavasti enemmän kuin thaimaalaisia tai muiden Kaakkois-Aasian maiden kansalaisia – ja määrä kasvaa nopeasti, sillä filippiiniläiset ovat tällä hetkellä nopeimmin kasvava ulkomaalaisryhmä Suomessa.
Kansalaisuuslain kolmiloikka
Ensimmäinen muutos kansalaisuuslakiin tuli voimaan 1.10.2024. Siinä pidennettiin vaadittua Suomessa asumisen aikaa viidestä vuodesta kahdeksaan. Jos hakija on naimisissa Suomen kansalaisen kanssa tai pysyy täyttämään Suomen tai Ruotsin kielitaitovaatimuksen,viiden vuoden asuminen riittää kansalaisuuden saamiseksi – ilmeisesti avioliitto suomalaisen kanssa katsotaan riittäväksi kotoutumisprosessiksi. Myös 15–17-vuotiaille viisi vuotta riittää, koska nuorten oletetaan tottuvan nopeammin siihen, että ruoka on laimeampaa ja ihmiset hiljaisempia kuin kotimaassa.
Lisäksi asumisajan laskemisen kriteereitä tiukennettiin: uudessa laissa huomioidaan vain se aika, jonka hakija on viettänyt Suomessa voimassa olevalla oleskeluluvalla. Asumisaikaan (5 tai 8 vuotta) sallitaan Suomen ulkopuolella oleskelua yhteensä 365 päivää, joista enintään 90 päivää saa olla kansalaisuuspäätöstä edeltävän vuoden ajalta.
Keväällä 2025 eduskunta päättää uudistuksen toisesta vaiheesta, jossa kansalaisuuden toimeentuloedellytyksiä tiukennetaan. Kansalaisuuden hakijalla on oltava työpaikka – mielellään sellainen, josta maksetaan kunnon palkkaa – tai hänen on muuten selvitettävä, miten hän rahoittaa elämänsä Suomessa. Eli pelkkä selviytyminen talvesta, kolmen litran päivittäinen kahvikiintiö ja hiljaa bussissa istuminen eivät enää riitä kansalaisuuden saamiseen.
Samalla myös nuhteettomuusvaatimuksia tiukennetaan. Jatkossa lievemmätkin rikkeet ja rikostuomiot, kuten verojen ja sakkojen maksamatta jättäminen, pidätykset ja ilkivalta otetaan huomioon hakijan kansalaisuuden myöntämisperusteita arvioitaessa. Terrorismiin ja vakaviin rikoksiin syyllistyminen sulkee oven kansalaisuuden saamiselle pysyvästi.
Syksyllä 2025 eduskunta päättää uudistuksen kolmannesta vaiheesta: kansalaisuuskokeen käyttöönotosta. Kokeen sisältö on vielä muotoiluvaiheessa, mutta sen tavoitteena on toimia lopullisena kotoutumistestinä. Suomen kielen todistetun taidon lisäksi filippiiniläistenkin tulee perehtyä Suomen historiaan, kulttuuriin ja tapoihin – kenties opiskeltava, keitä olivat Mannerheim, Sibelius ja Uuno Turhapuro.
Filippiiniläisillä Suomen kansalaisuuden saamiseen liittyy myös huomioon otettava seuraus: Kun filippiiniläinen saa toisen maan kansalaisuuden, hän automaattisesti menettää Filippiinien kansalaisuuden. Halutessaan – ja useimmat haluavat – he voivat hakea Filippiinien kansalaisuuden palauttamista, joka heille lähes yhtä automaattisesti myönnetään, koska Suomi ja Filippiinit molemmat hyväksyvät kaksoiskansalaisuuden.
Kansalaisuus on arvokas asia
Suomen kansalaisuuslakia muutetaan vastamaan useimpien EU-maiden keskimääräisiä kansalaisuusvaatimuksia. Aiemmin Suomen kansalaisuuden myöntäminen nähtiin osana kotoutumista tukevaa prosessia, jossa kansalaisuus saatiin kansainvälisessä vertailussa suhteellisen helposti, minkä uskottiin kannustavan hakijaa nopeampaan kotoutumiseen.
Nyt Suomen kansalaisuudesta on tulossa enemmän hakijan ansioihin ja omaan vastuunottoon perustuva ”palkinto”, ja hakijan on myös osoitettava kykynsä sopeutua Suomeen. Vaikka kansalaisuuden saamisen kriteerit kiristyvät, useimmat filippiiniläiset halutessaan pystyvät ne täyttämään, sillä he ovat tottuneet sopeutumaan monenlaisiin olosuhteisiin ja tekemään töitä voittaakseen byrokratian asettamat esteet mahdollisuuksien tieltä.
Vaikka filippiiniläisille myönnetään Suomen kansalaisuus, se ei näytä välittömästi suomalaistavan heitä: karaoke soi edelleen, riisi kuuluu jokaiseen ateriaan ja juhlia järjestetään joka viikonloppu, mutta saunassa istuessaan he voivat tokaista entistä suuremmalla vakaumuksella ”Perkele!”.
Aiheesta lisää:
Haluatko filippiiniläiseksi? – Tapaus Kyle Jennermann
Filippiiniläinen unelma – Ulkomaille töihin
Viisumi Suomeen – Arpapeliä ja lottoamista
