Filippiinien missikiihko – Naiskauneuden puolustus

Mistä maailman kauneimmat naiset tulevat? Se on kaikkialla maailmassa esitetty ikuisuuskysymys, joka on esitetty siitä lähtien, kun naiset huomasivat olevansa kauniita.

Kuulin kerran väitettävän, että Filippiinit tunnetaan kolmesta B:stä: Boxing, Basketball ja Beauty contest. Tämä ei välttämättä päde ulkomailla, mutta kotimaassa kolmen B:n merkitys on täysin selvä. Manny Pacquiaon nyrkkeilyotteluita lukuun ottamatta mikään muu tapahtuma ei sähköistä filippiiniläisiä samalla nationalistisella kiihkolla kuin koripallo ja kansainväliset kauneuskilpailut.

Filippiinit arvostavat kauneutta niin paljon, että siitä on muodostunut kansallinen hyve. Upeat juhlapuvut, häikäisevät hymyt ja seksikkäät uimapuvut ovat aina muodissa, vaikka niiden lumo on hiipumassa länsimaissa.

Täällä niiden tenho tuntuu vain kasvavan ja saavuttavan uusia huippuja. Eivätkä kauneuskilpailut enää rajoitu vain naisiin. Eri puolilla maata järjestetään kilpailuja myös miehille, seksuaalivähemmistöille, pienille tytöille ja pojille, kotiäidille, isoäideille tai mille tahansa ryhmälle.

Kansallinen pakkomielle

Filippiiniläiset tutustetaan kauneuskilpailuihin jo nuorena, sillä jokaisen barangayn, kaupungin, provinssin pitää kruunata omat vuosittaiset kaunottarensa. Vanhemmat ja sukulaiset kehottavat tyttöjään jo pienestä pitäen osallistumaan kilpailuihin menestymisen tuoman arvostuksen ja mahdollisuuksien vuoksi.

Kauneuden korostunut merkitys kulttuurissa on luonut ilmiön, jossa kauneuskuningattaret nauttivat kilpailumenestyksen lisäksi sen mukanaan tuomasta vallasta ja sosiaalisesta arvostuksesta. Kruunattu kauneus muuttuu mahdollisuudeksi saada vaikutusvaltaa yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Monet entiset kauneuskuningattaret ovat jatkaneet menestyksekästä uraa tunnettuina näyttelijöinä, vaikutusvaltaisina poliitikkoina ja menestyneinä yrittäjinä.

Filippiineillä naisellisen kauneus nähdään pikemminkin naisia voimaannuttavana tekijänä kuin uhkana heidän naiseudelleen ja asemalleen yhteiskunnassa. Tässä maan kulttuuri on linjassa Latinalaisen Amerikan maiden kanssa; kauneuskilpailuissa parhaiten menestyvät maat ovat yleensä entisiä Espanjan tai Portugalin siirtomaita.

Kauneuden palvontaa

Koska Filippiinit on monella tapaa latinalainen maa keskellä Aasiaa, intohimo naiskauneuden palvontaan juontuu espanjalaisesta siirtomaaperinnöstä. Espanjalaiset toivat maahan uskonnolliset karnevaalit, kuten Flores de Mayo ja Santacruzan, johon valittiin mukaan kaupungin kauneimpia neitoja. Ne olivat eräänlaisia esikauneuskilpailuja.

Espanjalaisten jälkeen siirtomaaisänniksi vaihtuivat amerikkalaiset, jotka häivyttivät karnevaaleista uskonnolliset vivahteet ja toivat niihin mukaan kilpailuhenkeä. Vuonna 1908 järjestettiin ensimmäinen Filippiinien näyttely Manilan Luneta-puistossa vahvistamaan Yhdysvaltain ja Filippiinien ystävyyttä. Se oli yksi tuon ajan tunnetuimmista ja merkittävimmistä tapahtumista, joka houkutteli vierailijoita kaikkialta maasta.

Yksi tämän vuosittain järjestettävän näyttelyn keskeisistä tapahtumista oli karnevaalikuningattaren valinta. Kuningatar valittiin paitsi hänen kauneutensa, myös hänen esiintymistaitojensa vuoksi, sillä hänen täytyi tavata korkeita valtion virkamiehiä, toimia karnevaalin kasvoina, joka mainosti näytteillä olevia toimialoja.

Vuonna 1926 karnevaalikuningattaren valinta muutettiin kansalliseksi kauneuskilpailuksi, jonka voittaja kantoi vuoden ajan Miss Philippines -titteliä, ja perintöprinsessat nimettiin edustamiensa alueiden mukaan, Miss Luzon, Miss Visayas ja Miss Mindanao. Kaupungit alkoivat myös järjestää omia paikallisia karnevaalejaan valitakseen paikallisen kauneuskuningattaren, joka etenee Manilan karnevaaliin edustamaan kotiprovinssiaan.

Tuolloin titteliä tavoittelevat naiset tulivat paikallisista eliittiperheistä ja edustivat ihanteellista filippiiniläistä nuorta naista: naimatonta, hyvin kasvatettua, koulutettua ja yleensä he olivat osaksi espanjalaista, amerikkalaista tai kiinalaista syntyperää.

Kauneuden sokaiseva salama

Sotavuosien jälkeen kauneuskilpailuissa alettiin korostaa enemmän osallistujien ulkoisia avuja. Kansakunta janosi viihdettä ja positiivisia elämyksiä, ja kauneuskilpailut levisivät kaikkialle saaristoon.

Tuolloin kilpailuilla oli toinenkin tavoite: Kauneuskuningatar kruunattiin kauneutensa lisäksi myös perheensä ja kannattajiensa kyvystä myydä äänestyslippuja hyväntekeväisyyshankkeiden rahoittamiseksi. Käytäntö, joka on jatkunut provinsseissa tähän päivään asti.

Vuonna 1952 Yhdysvalloissa järjestettiin ensimmäiset Miss Universum -kilpailut, jonne maata edustamaan lähetettiin Miss Philippines Teresita Sanchez. Tuolloin universumin kauneimmaksi kruunattiin kuitenkin suomalainen Armi Kuusela, joka tunnetusti toi osan kruununsa loistosta myös Filippiineille.

Vuonna 1969 Filippiinit vihdoin sai oman Miss Universumin, kun 18-vuotias Gloria Diaz kruunattiin planeetan kauneimmaksi naiseksi. Gloria Diazin kruunaus oli salamanisku, joka sokaisi filippiiniläiset seuraamaan pakkomielteisesti kauneuskilpailuja yhtä intohimoisesti kuin muut maat seuraavat urheilun MM-kisoja.

Gloria Diazin menestyksen jälkeen filippiiniläisiä kaunottarien voittokulku jatkui. Filippiiniläinen on kruunattu Miss Universumiksi 4 kertaa vuosina 1969, 1973, 2015 ja 2018; Miss Worldiksi kerran vuonna 2013; ja Miss Internationaliksi 6 kertaa vuosina 1964, 1970, 1979, 2005, 2013 ja 2016.

Loputtomien kruunajaisten lisäksi myös kansainvälisten kauneuskilpailujen isännöiminen on heittänyt lisää bensaa kansallisen intohimon roihuun. Filippiinit on järjestänyt Miss Universum -kilpailut kolme kertaa ja lukuisia pienempiä kansainvälisiä kilpailuja säännöllisesti.

Pakkomielteen palaset

Kun etsimme syitä filippiiniläisten fanaattiselle kiinnostukselle kauneuskilpailuja kohtaan, päädymme joukkoon kulttuurisia, sosiaalisia ja historiallisia tekijöitä.

1. Siirtomaahistoria

Yhdysvaltain siirtomaavallan aikana kauneuskilpailut vakiintuivat osaksi yhtenäiskulttuuria. Elokuvien ja muotilehtien kautta maahan saapui myös länsimaisia ​​kauneusihanteita, jotka filippiiniläiset omaksuivat ja sekoittivat ne omiin paikallisiin kauneuskäsityksiinsä, mikä lisäsi entisestään filippiiniläisten kaunottarien mahdollisuuksia menestyä kansainvälisillä areenoilla.

2. Kilpailuperinne

Paikallisilla kauneuskilpailuilla on pitkät perinteet ja ne ovat juurtuneet syvälle filippiiniläiseen yhtenäiskulttuuriin, jossa niitä pidetään merkittävinä yhteisöllisinä tapahtumina. Tämä perinne saa huipennuksensa kansainvälisissä kilpailuissa, joissa koko kansakunta hetkeksi yhdistyy tukemaan edustajaansa.

3. Kansallisen identiteetin korostus

Kauneuskilpailut, erityisesti kansainväliset kilpailut, kuten Miss Universum tai Miss World, nähdään mahdollisuuksina esitellä maailmalle naiskauden lisäksi myös filippiiniläisiä kulttuuriarvoja. Kauneuskilpailujen koetaan tuovan kunniaa koko kansakunnalle ja vahvistavan maan läsnäoloa kansanvälisellä näyttämöllä.

4. Median vaikutus

Koska filippiiniläiset janoavat uusia kauneuskuningattaria ja heidän tarinoitaan, media puskee koko voimallaan uutisia kilpailuista ja mieltä kiihottavia tarinoita osallistujien taustoista kansalle. Tunnetuimmat kauneuskuningattaret saavuttavat lähes aina maanlaajuisen julkkisstatuksen ja kansainvälisten kilpailujen voittajista tulee kansallisia ikoneja.

5. Urapolku

Monet nuoret naiset näkevät kauneuskilpailut ponnahduslautana menestykseen ja sosiaaliseen nousuun. Voittajat saavat usein tarjouksia toimia malleina, näyttelijöinä ja juontajana, mikä tekee kilpailuista oikotien tuottoisalle ammatilliselle uralle.

6. Voimaantuminen

Maassa, jossa sosioekonomiset haasteet ovat arkipäivää, kauneuskilpailut tarjoavat naisille toivoa ja mahdollisuuksia paremmasta elämästä. Kauneuskuningattaria ei nähdä vain fyysisten ominaisuuksiensa summana, vaan tärkeässä osassa on myös heidän kykynsä edustaa filippiiniläistä naista ja hänen perinteisiä hyveitään.

Kauneus kannattaa

Näiden tekijöiden yhdistelmä tekee kauneuskilpailuista Filippiineillä kulttuuri-ilmiön, jolla on laaja tuki yhteiskunnan eri sektoreilla. Kauneuskilpailut ovat sekoitus viihdettä, mahdollisuuksia ja perinteitä.

Kauneuskilpailuteollisuus on myös melkoinen rahasampo. Kilpailuja tukevat sponsorit ja mainostajat, jotka ovat valmiita panostamaan kilpailuihin ja osallistujiin. Kansalaisten loputon kiinnostus kauneuskilpailuja kohtaan saa heidät sijoittamaan niihin suuria summia, koska ne tarjoavat taatun näkyvyyden.

Maan suurimman kilpailujärjestäjän Binibining Pilipinas Charitiesin tilinpäätöksistä voi lukea suoraan, kuinka tuottoisia heidän järjestämät kauneuskilpailut ovat olleet viimeisten viiden vuoden aikana: Sponsori- ja mainostulot ovat lähes kolme miljoonaa euroa. Lipputuloja kertyi noin puoli miljoonaa euroa.

Kauneuskilpailuissa työskentelee myös suuret määrät muotisuunnittelijoita, valmentajia, hius- ja meikkitaiteilijoita, joille kilpailut toimivat myös ponnahduslautana menestykseen omilla aloillaan.

Naiskauneuden kritiikki

Filippiineillä kauneus on tiiviimmin sidoksissa perinteiseen ja idealisoituun naiskuvaan kuin länsimaissa, missä kauneuskilpailut ovat kohdanneet kritiikkiä ja niitä pidetään naisille jopa haitallisina. Kilpailujen katsotaan myös asettavan epärealistisia kauneusstandardeja ja edistävän sukupuolten välistä eriarvoisuutta.

Täällä tällaiset perustelut kaikuvat kuuroille korville. Filippiineillä kauneuden ja sosiaalisen arvostuksen välillä on huomattavasti vahvempi yhteys kuin länsimaissa eikä sukupuolten fyysisten ominaisuuksien korostamista pyritä kyseenalaistamaan tai vastustamaan. Ne hyväksytään sellaisenaan osana ihmisyyttä ja sen luontaista moninaisuutta.

Länsimaiselle käsitykselle naiseudesta ja sen esiintuomiselle on joissakin piireissä tunnusomaista, ettei sitä nähdä siellä, missä sitä on mutta senkin edestä siellä, missä sitä ei ole. Filippiiniläisiä naisia ei naisina loukkaa se, että heitä pidetään ja arvostetaan naisina.

Kauneus ei katoa

Filippiiniläisten suhde fyysiseen kauneuteen on muutenkin mielenkiintoinen eikä se loppujen lopuksi ole kovin kaukana antiikin Kreikan kauneuskäsityksistä. Jopa kuvaukset taiteessa kauniista filippiiniläisistä ovat kreikkalaisen ihanteen muunnelmia: Adonis ja Aphrodite pukeutuneena perinteiseen filippiiniläiseen barongiin tai baro’t sayaan.

Antiikin kreikkalaisten tapaan myös filippiiniläiset haluavat nähdä itsensä kauniiden ihmisten kansana. Yksilötasolla se ei tietenkään aina onnistu, mutta kansakunnat elävät kollektiivista omakuvista, joten sallittakoon se filippiiniläisille ja annetaan heidän nauttia intohimostaan, koska se ei ole muilta kansoita pois, paitsi kansainvälissä kauneuskilpailuissa.

Aiheesta lisää:

Kauneus on lumivalkoinen – Filippiiniläiset kauneusihanteet

Armi ja Gil – Rakkaustarina