Yhdysvalloissa tehtiin historiaa, kun amerikkalaiset äänestivät Valkoisesta talosta kerran heivatun presidentin takaisin talon isännäksi. Mitä Filippiinit voi odottaa, kun tuttu isäntä alkaa käyttää hänelle palautettua valtaa?
Maailma on muuttunut paljon viimeisen vuosikymmenen aikana ja askeleet kohti uutta maailmanjärjestystä ovat rivakoituneet. Muuttunut on myös Yhdysvaltain seuraava presidentti Donald Trump. Nyt hänellä on kokemusta presidenttinä toimimisesta ja hänen hallinnollaan on edellistä kertaa paremmin valmistellut suunnitelmat siitä, mihin he pyrkivät ja miten sinne päästään.
Trumpin sanotaan olevan arvaamaton, mikä on totta, mutta vain osittain. Häntä voidaan perustellusti pitää arvaamattomana poliitikkona, koska hän ei toimi perinteisen poliitikon tavoin. Hän on huomattavasti ennakoitavampi riskinottokykyisenä liikemiehenä, joka voittaa ja häviää diilejä.
Trump on osoittanut olevansa huomiotalouden mestari, joka ei luota organisaatioihin eikä perinteiseen diplomatiaan, ainoastaan omiin kykyihinsä henkilöiden välisissä neuvotteluissa; hän tekee diilejä, joissa hän pyrkii maksimoimaan oman ja äänestäjiensä edun.
Hän ei tarvitse ideologiota eikä aatteita, vain voitot ja tulokset merkitsevät. Tästä näkökulmasta Trump on ennustettava ja amerikkalaiset edunsaajina ymmärtävät tämän muuta maailmaa paremmin.
Tuttu isoveli
Äänestyspäivän aattona WR Numero -tutkimuslaitoksen tekemä mielipidekysely kertoi, että myös Filippiineillä on ristiriitaisia – mutta ei riitaisia – käsityksiä Yhdysvaltojen presidenttiehdokkaista.
Odotetusti kysely myös osoitti, kuinka vähän filippiiniläiset ovat kiinnostuneita vaaleista: 18 prosenttia vastanneista toivoi Trumpista presidenttiä ja Harrista 14 prosenttia. 52 prosenttia ilmoitti, etteivät tiedä tarpeeksi kummastakaan ehdokkaasta, jotta pysyisivät sanomaan asiasta mitään. 16 prosenttia ilmoitti, ettei vaalien tuloksella ole merkitystä Filippiineille.
Yhdysvaltain presidentillä on kuitenkin enemmän merkitystä Filippiineille kuin esimerkiksi Suomelle, jonka suhde Yhdysvaltoihin perustuu enemmän perinteiseen diplomatiaan ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuvaan maailmajärjestykseen kuin suoriin henkilökohtaisiin suhteisiin, jotka ovat sekä Trumpin että filippiiniläisten vahvuuksia.
Historiallisesti Filippiinien ja Yhdysvaltain suhteet ovat olleet vahvat, ja monen filippiiniläisen mielenperukoilla edelleen elää käsitys amerikkalaisista isoveljinä, jotka huolehtivat aasialaisista pikkuveljistään. Vaikka tämä ”sukulaisuussuhde” on hiipunut, se elää ihmisten mielissä jonkinlaisena toiveena todellisuudesta.
Trumpin ensimmäinen toimikausi
Trumpin ensimmäisellä presidenttikaudella 2017–2021 suhteita Filippiineihin leimasi vahvojen diplomaattisten siteiden ja pienten kiistojen yhdistelmä. Trumpin suhde Filippiinien silloiseen presidenttiin Rodrigo Duterteen oli myönteinen ja arvostava. Molemmat löysivät yhteisen sävelen muun muassa suhteutumisessa rikollisuuden torjuntaan ja huumeiden vastaiseen taisteluun.
Trumpin hallinto otti tehkää-mitä-parhaaksi-näette lähestymistavan Duterten huumeiden vastaiseen kampanjaan. Tämä asenne herätti kritiikkiä kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen taholta, mutta korosti Trumpin America First -filosofiaa, jossa pyritään olemaan sotkeutumatta muiden maiden sisäisiin ongelmiin.
Trumpin tapa puhua ja tehdä politiikkaa oli tullut filippiiniläisille tutuksi heidän omalta presidentiltään, joka myös puhui kielellä, jota suurin osa kansaa ymmärsi ja jossa he kuulivat omat ajatuksensa. Molemmat presidentit olivat eräänlaisia sananvapauden mallintajia, jotka eivät käyttäneet poliittisesti korrektia, mutta sisällöllisesti tyhjää poliittista munkkilatinaa, vaan vahvoja tunteita herättäviä kielikuvia, joiden merkityksen kannattajat ymmärsivät ja vastustajat väärinymmärsivät.
Trumpin Yhdysvallat ylläpiti vahvoja taloudellisia ja sotilaspoliittisia suhteita Filippiineihin ja kasvatti sotilaallista apua, kun maa kohtasi turvallisuusuhkia Etelä-Kiinan merellä ja kotoperäisten ääriryhmien taholta. Vaikka Trump jakoi huolensa Kiinan aluevaatimuksista, hän teki selväksi, ettei Yhdysvalloilta ole odotettavissa aggressiivisempaa väliintuloa.
Yhdysvallat ja Filippiinit vahvistivat myös terrorisminvastaista yhteistyötään vuoden 2017 Marawin kaupungin piirityksen jälkeen, jossa Isis-kytköksiä omaavat terroristiryhmät ottivat hetkeksi haltuunsa yhden Etelä-Filippiinien kaupungin. Yhdysvallat tarjosi Filippiinien armeijalle tiedustelupalvelua, koulutusta ja taloudellista tukea alueen islamististen ääriliikkeiden uhan torjumiseksi.
Filippiiniläiset amerikkalaisina
Amerikanaasialaiset ovat nousseet yhdeksi vaikutusvaltaisimmista vähemmistöryhmistä Yhdysvaltain vaaleissa. Tähän ryhmään kuuluu noin 15 miljoonaan äänioikeutettua aasialaistaustaista amerikkalaista.
Yhdysvalloissa asuu noin 5 miljoonaa filippiiniläistaustaista amerikkalaista, joista 1.6 miljoonalla on äänioikeus. Heidän äänensä painoarvo on kasvanut erityisesti osavaltioissa, joissa on suuria aasialaisia yhteisöjä, kuten Kaliforniassa, Havaijilla, Teksasissa ja Nevadassa.
Sekä Trump että Harris kosiskelivat aktiivisesti amerikanaasialaisia ryhmiä kampanjoissaan. Kumpikaan ehdokkaista ei nostanut puheissaan filippiiniläisiä suuremmin esille, mutta Trump antoi ymmärtää, ettei hän pidä filippiiniläisiä ”pahoina maahanmuuttajina” vaan vähemmistönä, jolla on erityinen asema amerikkalaisessa yhteiskunnassa: Hän kutsui muun muassa Yhdysvalloissa asuvia filippiiniläisiä ”parhaiksi ihmisiksi, ahkeriksi ihmisiksi” ja lupasi: ”Me pidämme teistä huolta, ja te pidätte meistä huolta!”
Trumpin suhtautumisen maahanmuuttoon odotetaan kuitenkin pysyvän rajoittavana, joka saattaa vaikuttaa myös filippiiniläisiin työntekijöihin ja maahanmuuttajiin ja heidän asemaansa Yhdysvalloissa.
Suuret linjat
Maailmanpolitiikassa povataan Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppasodan kiihtyvän Trumpin toisella kaudella. Jos Yhdysvallat ja muutkin länsimaat alkavat tosissaan vähentämään riippuvuuksiaan Kiinasta, se voi tarjota Filippiineille uusia mahdollisuuksia houkutella uusia yrityksiä ja investointeja.
Filippiineillä on ässä hihassaan, jos kauppasodassa peliin pannaan muutakin kuin kädenlämpöistä retoriikkaa ja tullimuureja. Filippiinit on maailman toiseksi suurin nikkelin tuottaja ja sillä on runsaasti korkealaatuisista nikkelivarantoja, joista Kiinan ja Yhdysvaltain nopeasti kasvava akkuteollisuus on alkanut kilpailemaan.
Vaikka Yhdysvallat ja Filippiinit ovat syventäneet puolustusyhteistyötään, Trump on suurelta osin pitänyt näkemyksensä Etelä-Kiinan meren tilanteesta piilossa kampanjansa aikana. Hän on aiemmin huomauttanut, että Yhdysvaltojen strategiset tavoitteet merialueella säilyvät ennallaan, jos hänet valitaan uudelleen presidentiksi.
Alkuvuodesta presidentti Bidenin hallinto lupasi 500 miljoonan dollarin apupaketin Filippiinien armeijalle ja laivastolle tukeakseen niiden modernisointisuunnitelmia. Nähtäväksi jää, kuinka Trumpin hallinto tulee käsittelemään ja jakamaan tätä apua tulevina vuosina.
Trump saattaa tuoda pöytään myös ajatuksen, jonka mukaan Filippiinien puolustus on tärkeämpää filippiiniläisille kuin amerikkalaisille, joten Filippiinien tulisi maksaa suurempi osuus sen kustannuksista. Mikäli tällainen ehdotus tulee, siihen ei tule suhteutua yhtä vakavasti kuin vastaaviin ehdotuksiin eurooppalaisille Nato-liittolaisille.
Filippiinit säilyvät Yhdysvaltojen tärkeimpänä ja luotettavimpana strategisena liittolaisena Aasiassa vain niin kauan kuin amerikkalaiset huolehtivat suurimmasta osasta maan puolustuksesta ja maksavat siitä aiheutuvat kulut.
Perhetuttujen kesken
Trumpin maailmassa henkilökohtaiset suhteet ovat kaikki kaikessa. Yhdysvaltojen ja Filippiinien suhteille tulee olemaan ratkaisevaa, miten käy rock and roll Filippiinien nykyisen presidentin Bongbong Marcosin kanssa ja minkälaiseen tangoon maat taipuvat tämän suhteen perusteella?
Marcos suhtautuu asiaan luottavaisesti ja uskoo tulevansa hyvin toimeen Trumpin kanssa. Optimismiin on hyvät perusteet, sillä Marcosin perheellä on ollut puoli vuosisataa kestänyt suhde Trumpin kanssa hänen kiinteistömoguliajoistaan lähtien. Marcosin vanhemmat ovat tehneet kiinteistökauppaa nuoren Trumpin kanssa ja omistivat yhdessä vaiheessa muun muassa Trump Building -rakennuksen Manhattanilla.
Filippiineillä on myös erittäin kokenut ja arvostettu Washingtonin suurlähettiläs Jose Manuel Romualdez, jonka toimikausi suurlähettiläänä uusittiin heinäkuussa 2022. Hän on sukua maan entiselle ensimmäiselle naiselle Imelda Marcosille, ja nykyinen presidentti on hänen pikkuserkkunsa, joten henkilökemioiden osalta maiden kahdenvälisten suhteiden näkymät ovat valoisat.
Asiat ovat siten kuten tuntuvat
Donald Trumpin toinen vaalivoitto ei herättänyt Filippiineillä samanlaista yleistä pöyristymistä kuin Euroopan politiikan aatteellisimmissa norsunluutorneissa, joissa eletään yhä oman historiakäsityksen oikealla puolella, vaikka maailma ympärillä muuttuu toiseen suuntaan. Suurin osa filippiiniläisistä suhtautui Trumpin paluuseen varsin maltillisesti, sillä heillä on omaakin kokemusta siitä, kuinka yllätyksellistä demokratia voi olla, kun ihmiset saavat vapaasti valita johtajansa.
Filippiiniläisillä on myös omakohtaista kokemusta hyvää ja kaunista lupaavien hallintojen epäonnistumisista, joten he ymmärtävät hyvin, ettei Trumpin paluun perimmäinen syy ollut Trump, vaan vallassa olevan hallinnon kyvyttömyys tarjota ihmisille sitä, mitä sen odotettiin tarjoavan. Amerikkalaisille tuli tunne, että asiat eivät ole menneet hyvään suuntaan ja kun Trump tarjosi muutosta, ihmiset tarttuivat siihen toivoon.
Siinä ei ollut kyse tosiasioista eikä järkiperusteista, vaan inhimillisistä tunteista, jotka pitkälti ohjaavat politiikkaa demokratioissa. Opettihan Kekkonenkin aikoinaan: “Politiikassa olennaista on, miltä asiat näyttävät, ei se, mitä ne todellisuudessa ovat”.
Aihetta sivuten:
Panettelua Etelä-Kiinan merellä – Kenen säännöillä?
Amerikkalaissotilaat Filippiineillä – Aikaa tappamassa?
Filippiiniläinen demokratia – Vallaton välitila
USA ja ASEAN – Etääntyvät kaverukset
Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasota – Filippiinien jokerikortti
