Viime vuosina yhä useammat filippiiniläiset ovat huomanneet, etteivät saa vierailuviisumia Suomeen yhtä vaivattomasti kuin muihin Schengen-maihin. Tarjoaako Suomen uuden hallituksen tavoiteohjelma tähän mitään muutosta vai jatketaanko nykyisellä tiukalla linjalla?
Suomen uusi hallitus on esitellyt tavoiteohjelmansa seuraavalle neljälle vuodelle. Ohjelman mukaan työperäiseen maahanmuuttoon tehdään lukuisia muutoksia, joista osalla tulee toteutuessaan olemaan positiivisia vaikutuksia filippiiniläisten työntekijöiden asemaan Suomessa. Ohjelman linjauksissa luvataan myös maahan saapuvan ulkomaisen työvoiman käsittelyaikojen lyhenemisiä ja kielikoulutuksen saatavuuteen panostamista.
Mutta Schengen-vierailuviisumeiden osalta jäämme odottamaan miten ulkoministeriö tulee jatkossa tulkitsemaan ja toteuttamaan niiden myöntämisen ohjeistuksia ja -käytäntöjä. Viime vuosinahan Filippiinien kansalaisten viisumeiden käsittely ja hylkäysmäärät ovat kriisiytyneet tavalla, mikä ei ole ei eduksi mielikuvalle Suomesta eikä sen tahtotilalle käsitellä viisumien myöntämisen ohjeistuksia samoin kuin muut Schengen-alueen valtiot.
Tämä ongelma ei koske ainoastaan Suomen kansalaisten vaimoja tai tyttöystäviä. Siitä on tullut ongelma kaikille muillekin Suomeen vierailemaan haluaville Filippiinien kansalaisille. Maan matkailupiireissä on jo yleisesti tiedossa, ettei Suomeen kannata hakea viisumia, koska sen myöntämisen todennäköisyys on tällä hetkellä Schengen-alueeseen kuuluvien valtioiden pienin. Filippiiniläisille matkailijoille on huomattavasti helpompaa ja vaivattomampaa hakea viisumia ja mennä vierailemaan muihin Schengen-maihin.
Tavoitteista tositoimiin
Työviisumien suhteen hallituksen tavoiteohjelma kuitenkin lupaa hyvää Suomen ja Filippiinien suhteille ja kasvavalle kanssakäymiselle. Työperäisen maahanmuuton osalta ohjelmassa todetaan: ”Tavoitteena on suunnata rekrytointi erityisiin osaajaryhmiin. Kohdemaat ovat Intia, Filippiinit, Brasilia ja Vietnam”.
Lisäksi tavoitellaan työperusteisten oleskelulupien käsittelyyn kuukauden enimmäisaikaa. Yli 4000 euroa kuukaudessa ansaitsevien erityisasiantuntijoiden kohdalla tullaan tavoittelemaan viikon enimmäiskäsittelyaikaa. Työntekijän oleskeluluvan tulorajaa nostetaan siten, että se on alakohtainen työehtosopimusten minimi, kuitenkin vähintään 1 600 euroa kuukaudessa.
Tämä kuulostaa kohtuulliselta eikä tule merkittävästi vaikeuttamaan filippiiniläisten työntekijöiden saamista Suomeen. Hyvin suuri osa Suomeen saapuneista ja saapuvista filippiiniläisistä työntekijöistä toimii aloilla, missä tavoiteltava tuloraja ylittyy. Toisaalta ohjelmaan on leivottu mukaan myös hieman epäselvempi pyrkimys, jotka toteutuessaan nostaisi oleskeluluvan tulorajaa: ”Hallitus selvityttää kuitenkin nopealla aikataululla oleskelulupien tulorajojen korottamisen.”
Lisäksi työperusteiset oleskeluluvat pyritään sitomaan vahvemmin työhön, minkä seurauksena työsuhteen päätyttyä ulkomaalaisen on poistuttava Suomesta, ellei uutta työtä ole löytynyt kolmen kuukauden kuluessa. Hallitus ilmoittaa säätävänsä myös lain, jonka mukaan työnantajan on ilmoitettava työperäisellä oleskeluluvalla Suomessa oleskelevan työsuhteen loppumisesta Maahanmuuttovirastolle sanktion uhalla.
Tämä ohjelman kohta saattaa vaikuttaa negatiivisesti joissakin tapauksissa filippiiniläisen työntekijän haluun lähteä nimenomaan Suomeen. Onhan se melkoinen riski kenelle tahansa lähteä maapallon toiselle puolella rakentamaan tulevaisuutta sen varaan, että ensimmäisen työsuhde onnistuisi kerralla ja olisi pitkäaikainen. Jos työt jostain syystä loppuvat, uuden työpaikan saaminen kolmessa kuukaudessa voi olla haastavaa. Näin erityisesti pienemmillä paikkakunnilla, missä filippiiniläisten hoivahenkilöstön tarve tulee olemaan suurin ja missä ei ole muita työpaikkoja tarjolla.
Sellaisten filippiiniläisten, jotka muuttavat Suomeen suomalaisen puolisonsa kanssa tai kutsumana, on hyvä seurata miten tämä ohjelmaehdotuksen kohta tulee toteutumaan: ”Toteutetaan toimeentulotuen ja työmarkkinatuen korvaaminen maahanmuuttajille kotoutumistuella, johon sisällytetään kannustin ja velvoite kotoutumiseen.” Toteutuessaan tämä vaikuttaa sellaisiin filippiiniläisiin, jotka eivät välittömästi siirry työelämään vaan jäävät kotiin esimerkiksi hoitamaan perheen lapsia.
Ennen kuin lähdetään torille tuulettamaan tai repimään pelihousuja, on hyvä muistaa, etteivät edellä mainitut hallitusohjelman tavoitteet välttämättä toteudu esitetyllä tavalla tai saattavat jäädä kokonaan toteutumatta. Jäädään odottamaan mitä tuleman pitää ja seuraamaan miten Suomen uusi hallitus lähtee toteuttamaan tavoitteitaan ja millaisia vaikutuksia uudistuksilla tulee lopulta olemaan Filippiinien ja Suomen suhteisiin.
Se on kuitenkin selvää, että Suomen ja Filippiinien kansalaisten kanssakäyminen tulee huomattavasti lisääntymään tulevina vuosina. Erityisesti työperäinen maahanmuutto Filippiineiltä Suomeen tulee kasvamaan sellaisiin lukemiin, että filippiiniläisistä muodostuu yksi nopeimmin kasvava ulkomaalaisryhmä Suomeen.
Kasvavat hylsypinot
Filippiiniläisten lyhytaikaisten vierailuviisumeiden saaminen Suomeen – mukaan lukien Suomen kansalaisten vaimot ja tyttöystävät – on edelleen hankalaa ja aiheuttaa yksilötasolla usein voimakkaita kokemuksia epäoikeudenmukaisuudesta. Siihen hallituksen tavoitteet eivät tarjoa suoraan mitään sellaista, mikä välittömästi helpottaisi vierailuviisumien myöntämistä Suomeen.
Olen seurannut, avustanut ja ohjeistanut kolmen vuosikymmenen ajan Suomeen vierailemaan haluavia filippiiniläisiä matkailijoita. Olen toiminut myös useiden muiden maiden lähetystöjen ja konsulaattien kanssa näissä asioissa enkä koskaan aikaisemmin ole kuullut yhtä paljon valituksia siitä, kuinka Suomen viisumipolitiikka on aiheuttanut ongelmia filippiiniläisille matkailijoille ja suomalaisfilippiiniläisille perheille.
Filippiiniläisten Suomeen suuntautuva turismi ja harrastematkailu on ajautunut tilanteeseen, missä monet matkanjärjestäjät suosittelevat etenkin isommille ryhmille matkustamista jonnekin muualle kuin Suomeen. Myös filippiiniläisen puolison saaminen Suomeen vierailulle on aiheuttanut monille perheille ja ihmissuhteille kohtuuttomasti ongelmia ja epävarmuutta. Näin myös sellaisissa tapauksissa, missä vierailun motiivit ja perusteet ovat olleet kunnossa ja oheistusten mukaisia.
Liian monet hakijat ovat kokeneet, että viisumin saanti on arpapeliä niin huonoilla kertoimilla ettei sitä enää edes kannata kokeilla. Valittajien lukumäärät eivät ole suuria, mutta jos ne suhteutetaan viisumeita hakeviin ja tarvitseviin filippiiniläisiin, ne ovat sen verran korkeita, että aihe on aiheellista nostaa esiin.
Tilastollista tulitukea
Vaikka suurinta ääntä viisumeihin liittyvistä ongelmista pitävät ihmiset, joiden viisumi hylätään – aiheesta tai aiheetta – saa nykytilanne tukea myös tilastoista.
Kun Norjan konsulaatti käsitteli vuosina 2014-18 filippiiniläisten vierailuviisumihakemukset Suomeen, hylkäysprosentti oli keskimäärin 7.2 prosenttia. Kun Suomi alkoi käsittelemään hakemuksia itse, hylkäysprosentissa tapahtui selkeä muutos. Vuonna 2021 se hyppäsi jopa 47 prosenttiin. (Schengen visa statistics):
· 2014 Norway embassy 10.00%
· 2015 Norway embassy 8.00%
· 2016 Norway embassy 8.80%
· 2017 Norway embassy 2.40%
· 2018 Norway embassy 7.02%
· 2019 Finland embassy 25.15%
· 2020 Finland embassy 25.15%
· 2021 Finland embassy 47.35%
· 2022 Finland embassy 27.6%
Vuonna 2019 Suomen ulkoministeriössä tapahtui jotain, joka muutti filippiiniläisten vierailuviisumeiden käsittelyn huomattavasti muita Schengen-valtioita tiukemmaksi. Se muuttui myös huomattavasti tiukemmaksi verrattuna kaikkialta muualta Suomeen haettaviin viisumeihin.
Samana vuonna Suomen suurlähetystöt ympäri maailmaa käsittelivät 895775 viisumihakemusta Suomeen ja hylkäsivät niistä 16894 (1,9 %). Suomen Manilan suurlähetystö vastaanotti 831 hakemusta, joista hylättiin 209 (25,2 %).
Tällä hetkellä Schengen-viisumit Suomeen haetaan Suomen suurlähetystön kautta, joka käyttää VFS Global -nimistä ulkoistuspalvelua viisumihakemusten käsittelyyn (Katso: Virallinen ohjeistus viisumin hakemiseen). Molempiin hakijan pitää hakea erikseen palveluaikoja, mistä aiheutuu melkoisia logistisia ja ajankäytöllisiä ongelmia etenkin kaukana provinsseissa asuville hakijoille.
Filippiinien osalta viisumipäätökset on käytännössä siirretty lähetystöltä ulkoministeriön alaiseen maahantulolupa-asioiden palvelukeskukseen (maahantulolupa-asioiden palvelukeskus), joka ilmoittaa sivuillaan päättävänsä filippiiniläisten viisumeista yhteistyössä lähetystön kanssa kokonaisvaltaista harkintaa käyttäen, mutta siten että viisuminannon päätösvalta säilyy asianomaisella edustustolla. Ota tuosta nyt selvää kuka mitäkin päättää ja millä perusteilla.
Kaukorakkauden karikko
Nyt kun koronarajoitukset ovat purkautuneet, samalla purkautuu paljon ihmisen ikävää ja kaipuuta toisen luo. Kun rajat aukesivat Filippiineille, matkaan lähti tavallista suurempi joukko suomalaisia tapaamaan ja hakemaan Suomeen puolisoitaan ja puolisokandidaatteja.
Kuinkahan moni orastava liitto on kariutunut, kun pariskunnalta on puuttunut aikaa, osaamista ja sittemmin myös halua kaiken tarvittavan viisumibyrokratian hoitamiseen? Tosin onhan siinä pariskunnille alkuun yhteinen harrastus, kun yrittävät ymmärtää ja täyttää viisumivaatimuksia ja jännittää miten yhteiselle tulevaisuudelle käy.
Vaikka filippiiniläisillä on viime aikoina ollut vaikeaa saada vierailuviisumeita Suomeen, Filippiineiltä anottavat oleskeluluvat Suomeen myönnetään nopeasti, mikäli luvan perusteet ovat kunnossa.
Onhan se nurinkurista, jos kriteerit täyttäville pariskunnille on helpompaa hakea Suomeen oleskelulupaa kuin viisumia lyhytaikaiseen vierailuun. Monet pariskunnat ovat joutuneet turvautumaan tähänkin vaihtoehtoon, jotta lyhytaikainen vierailu Suomessa on mahdollistunut. Yhä useammin viisumia haetaan johonkin toiseen Schengen-maahan, mistä käsin käydään vierailulla Suomessa.
Yleensä viisumihakemukset Suomeen hylätään kahdella perusteella: Filippiinien kansalaisella ei ole riittävän vahvaa näyttöä aikomuksesta palata takaisin Filippiineille viisumin umpeuduttua. Toisinaan hylkäys tulee sillä perusteella, ettei hakijalla ole riittäviä varoja toimeentuloon matkan aikana. Yleisten Schengen-sääntöjen mukaan kutsujan vakuutus kulujen maksamisesta riittää, mutta tätä ei Suomi hyväksy eikä kutsujan varallisuutta ei oteta huomioon, kun arvioidaan hakijan taloudellista tilannetta kotimaassa.
Yleisesti arveltu selitys baaripöytäkeskusteluissa kiristyneeseen vierailuviisumipolitiikkaan on ollut se, että filippiiniläisiä vaimoja ja tyttöystäviä on tullut liian usein turistiviisumeilla Suomeen anomaan siellä oleskelulupaa. Se voi vaikuttaa asiaa tai sitten ei, mutta se ei lohduta niitä filippiiniläisiä ja suomalaisfilippiiniläisiä pariskuntia, joita tuon logiikan mukaan ”rangaistaisiin” muiden tekemistä väärinkäytöksistä.
Toivoa paremmasta
Se on kuitenkin selvää, että maidemme välinen kanssakäyminen lisääntyy tulevina vuosina, ja sen myötä myös filippiiniläisten tarve lyhytaikaisiin vierailuihin Suomessa. Työperäinen maahanmuutto, avio- ja avoliitot, matkailu ja sukulaisvierailut tulevat kasvamaan niin paljon, ettei nykymeno vierailuviisumeidenkaan osalta voi enää pitkään jatkua nykyisellään.
Vaikka emme todennäköisesti tule samaan vastausta kysymykseen, minkä vuoksi Suomen ulkoministeriö alkoi vuonna 2019 käsittelemään filippiiniläisten viisumihakemuksia tiukemmin kuin yksikään toinen Schengen-valtio, lähdetään siitä huolimatta juhannuksen viettoon toivoen ja uskoen, että maamme uusi hallitus tulee helpottamaan filippiiniläisten vierailuviisumeiden käsittelyä ja palauttamaan niiden myöntämisperusteet lähemmäksi yleistä Schengen-alueen tasoa.
